EU,Euromaat,Kreikka jne

<< < (73/123) > >>

odo:
Quote

20+ vuotta sitten meillä oli varaa huomattavasti laajempaan julkiseen sektoriin kuin nyt.

Julkisen sektorin koko on kasvanut kokoajan, merkittävästi myös mainitsemasi 20 vuoden aikana. Ainakin jos mitataan osuutta BKT:sta, mikä on ihan järkevä mittari.

Outsider:
Quote

Julkisen sektorin koko on kasvanut kokoajan, merkittävästi myös mainitsemasi 20 vuoden aikana. Ainakin jos mitataan osuutta BKT:sta, mikä on ihan järkevä mittari.


Tuo väite ei vaan pidä alkuunkaan paikkaansa, ainakaan mainitsemallasi 20 vuoden ajanjaksolla:
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menojenkehitys/

odo:
Quote

Tuo väite ei vaan pidä alkuunkaan paikkaansa, ainakaan mainitsemallasi 20 vuoden ajanjaksolla:
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menojenkehitys/

Myönnettäköön, että se piikkasi tietty tuossa 90-luvun lamassa, koska BKT laski jyrkästi eikä menot pienentyneet samassa tahdissa(yllättäen isot valtiovelat kerättiin tällöin), mutta jokatapauksessa, pitkän ajan trendi on ollut kasvava. Mainittakoon myös, että alkuperäinen Pekan esittämä aikahan oli 20+ vuotta.

svirkkul:
http://www.iltalehti.fi/talous/2013082617409259_ta.shtml

Quote

Kreikka saattaa tarvita vielä 10 miljardia euroa lisälainaa, sanoi maan valtiovarainministeri kreikkalaislehdelle eilen.

Ministeri Yannis Stournaras sanoi ProtoThema -lehdelle, että jos Kreikka tarvitsee lisätukea, sen tarve olisi noin 10 miljardia euro

pho201:
Quote

Julkisen sektorin koko on kasvanut kokoajan, merkittävästi myös mainitsemasi 20 vuoden aikana. Ainakin jos mitataan osuutta BKT:sta, mikä on ihan järkevä mittari.


Oleellista ei ole pelkästään julkisen sektorin koko, vaan nimenomaan se kuka ne palvelut tuottaa. Sanavalintani oli tuossa hieman harhaanjohtava - myönnetään. On oleellisesti eri asia tuottaako ne palvelut joku yksityinen mahdollisesti jopa kansainvälinen firma vai tuotetaanko ne kunnan/kaupungin/valtion omana työnä. Edellinen on voittoa tuottava yritys (sen on pakko olla ollakseen olemassa), ja ne voitot karkaavat silloin lopulta ties minne jopa ulkomaille. Jälkimmäisessä tapauksessa mahdollinen tuotto jää suoraan omaan kassaan. Kunnan/... oman työn ei ole pakko edes tuottaa voittoa. Tällöin kuntalaiset myös saavat palvelut halvemmalla.

Edellisessä tapauksessa (yksityinen) työkin usein tehdään muualla tai keikkatyönä (jopa ulkomailla tai ulkomaisella työvoimalla), jolloin myös verotulot jäävät uupumaan kunnan/... kassasta. Jälkimmäisessä mallissa (perinteinen suomalainen hyvinvointivaltion malli) työntekijät asuvat samassa tai korkeintaan naapurikunnassa tai -kaupungissa. Verotulotkin jäävät siten paikkakunnalle ja paikallinen työllisyys pysyy hyvänä. Se taas on omiaan vähentämään sosiaalikulujen määrää.

Tuon 20+ vuoden aikana kuntien/... palvelujen tuottoa on kovalla kädellä yksityistetty. Esimerkiksi tuottoisten kuntien/... omien energialaitosten myynti oli kuin pakkasella olisi kussut housuunsa. Hetken lämmitti, mutta sitten tuli entistä kylmempi.

Ne omaksi työksi jääneet sektoritkin on "liikelaitostettu". Tällä tempulla bisnekset saadaan demokraattisen kontrollin ulkopuolelle. Tästä on myös muita haitallisia seurauksia. Kerron yhden oman (opettaja) työurani varrelta (olen nyt ollut eläkkeellä 1,5 v.).

Joensuun kaupunki liikelaitosti kiinteistönsä mm. kaikki koulurakennukset. Liikelaitoksille asetettiin tavoite tuottaa voittoa. Mistäs muusta se otetaan kuin vuokrista, jotka nousivat/nousevat  reilusti vuosittain. Koulut saivat lamavuosien leikkausten jälkeen valtiolta lisärahaa. Lopputulema oli kuitenkin se, että koulujen käytettävissä oleva raha selvästi väheni, koska kaikki lisä meni vuokrien korotuksiin eikä piisannutkaan. Näin kaupunki tällä tempulle käytännössä siirsi rahaa kouluista "kuoppien kaivamiseen". Joensuussa on viime vuosina ollut rakennusbuumi. Tällä hetkelläkin on rakenteilla kaksi uutta siltaa, mutta esimerkiksi lukuisien homekoulujen korjaukseen (työtä se toisi sekin) ei rahaa liikene. Joensuu oli 1990-luvun loppupuolella Suomen koulumaailman "montun pohjalla" eli markka/oppilas oli Suomen pienin (lukio) ja toiseksi pienin (perskoulu) summa.

EU käytännössä vaatii tällaista kehitystä, koska kaikki pitää kilpailuttaa. Se on ristiriidassa kuntien/... oman tuotannon kanssa, joten sekin liikelaitostetaan. Tiesin toki tämän jo ennen Suomen huijaamista EU:iin ja siksi olinkin kovasti liittymistä vastaan kuten myös vielä hölmömpään eli euroon liittymistäkin vastaan. Edellisestä saimme sentään äänestää. Jälkimmäinen astui voimaan pelkällä "Lipposen hallituksen mahtikäskyllä".

Tämän takia EU palvelee käytännössä vain miljonäärien etuja (vaikka se voisi olla aivan muuta - ei se unioni ole pelkästään huonoa asia) ja tuo siitä johtuva yksityistäminen sekä siitä seuraava pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden alasajo on kuin suoraan uusliberalistisen taloustieteen oppikirjasta. Ruotsalaiset vain ovat tässä onnettomuudessakin viisaampia kuin suomalaiset. Eivät esimerkiksi liittyneet euroon.

Pekka

Navigation

Up one level

Next page

Previous page