EU,Euromaat,Kreikka jne

<< < (9/125) > >>

Jufernaut:
Kreikka käyttää hätälainastaan 8 miljardia euroa aseisiin

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010052711747788_ul.shtml

Kai Suomen päättäjät älysivät vaatia että lainan vastineeksi Suomesta ostetaan
jokaiselle kreikkalaiselle Salossa tehty älykännykkä...tai sitten ei 

pho201:
Quote

...
Joo, kyllähän se poliitikkokin voi olla pätevä. Pääsääntö vain tuntuu olevan epäpätevän valitseminen. Siitä ei hyödy kukaan muu kuin puolue ja kyseinen poliitikko. Joten eiköhän kannattaisi pyrkiä eroon näistä puoluekirjavalinnoista. Ne eivät kuulu demokratiaan.


Eivät kaikki poliittiset valinnat kohdistu poliitikkoihin kuten jo edellä totesin, vaikka kaikki poliitikkojen tekemät valinnat ovat poliittisia. Demokraattisesti hallittuihin laitoksiin valinnat tulee tehdä poliittisesti. Se on  demokratiaa ei sen kummempaa.

Se mikä äkikseltään saattaa tuntua epäkohdalta on itseasiassa demokratian hyvä puoli (sekin). Tarkoitan sanontaa "sitä saa mitä tilaa". Se on oikeudenmukaista. Lukemattomat kerrat minua on kirpaissut, kun kansa on "valinnut väärin", mutta aina ovat saaneet juuri sitä, mitä ovat tilanneet. Joskus ovat tilanneet oikein ja siksi Suomestakin tuli aikoinaan ns. hyvinvointivaltio.

Yksityiseen päätäntävaltaan, vaikka se vaikuttaisi kaikkien elämään, ei ole nokan koputtamista ellei ole rikas. Siinä ei kysytä sitä mikä on kansan tahto, vaan ainoastaan sitä kenellä on enemmän rahaa.

Quote

Järjetöntä:
1) ensin katsot, että sinulla on oikeus ilman kysymistä ottaa minulta rahaa jonkun hankkeen toteuttamiseen,
2) sitten katsot, että väkisin otettuja rahojani ei tarvitse edes käyttää järkevästi, mahdollisimman tehokkaalla tavalla, vaan ne voidaan esim. jakaa jonkun tietyn eturyhmä (puolueen) tukemiseen. Ja argumentiksi riittää mielestäsi, että "se kuuluu demokratiaan". Huhhuh!


Herra Friedman on jossain yhteydessä maininnut, että hän yksityistäisi kaiken muun paitsi puolustusvoimat (ilmeisesti sen takia, että se ei tuota voittoa vaikka olisi yksityisten hallinnassa - kuluttaa kyllä varoja sitä enemmän mitä modernimpi on).

Olen samaa mieltä Friedmanin kanssa siitä, että puolustusvoimien tulee olla kansallisia. Siihenpä se yksimielisyys hänen kanssaan sitten päättyykin. Minun mielestäni valtiossa on lukuisia muitakin elimiä, joiden rahoitus tulee hoitaa verovaroin ja joiden tulee olla yhteiskunnallisessa kontrollissa (kuten esimerkiksi koulutus). Verot ovat siis välttämättömiä - tämä "rahan ottaminen" siis. Demokraattisesti hallittujen elimien rahankäytöstä taas vastaavat viime kädessä kansan valitsemat poliitikot. Jostain kumman syystä näin se on jokaisessa ns. demokraattisesti hallitussa maassa.

Olen ihan samaa mieltä kanssasi siitä, että aina poliitikot eivät ole tehneet valintojaan järkevimmällä mahdollisimmalla tavalla (en rupea yksilöimään tapauksia, sillä siitä vasta voisi syntyäkin erimielisyyttä  ). Se on kuitenkin demokratiaa.

Se nyt vielä puuttuisi, että jotkut yksityiset piirit päättäisivät siitä miten yhteisiä varoja käytetään - JUURI SIKSI,ETTÄ NIIDEN KÄYTÖSTÄ VOI OLLA SUURIA ERIMIELISYYKSIÄ. Parasta, että kaikki tyytyvät siihen, että niistä päätetään kulloistenkin demokraattisten voimasuhteiden puitteissa kuten aina on tehty.

Jälleen täytyy kuitenkin huomauttaa, että se että päätökset ovat julkisia (demokraattisia) ei merkitse sitä, että ne johtaisivat varojen tehottomaan käyttöön. Päinvastoin monet julkiset laitokset ovat toimineet paljon tehokkaammin kuin vastaavat yksityiset. Tuota "tehottomuuden liturgiaa" olen myös kuunnellut vuosikymmeniä oikeistovoimien taholta. Eipä sille juuri ole katetta ollut todellisuudessa.

Esimerkkinä voisin mainita vaikkapa julkisen terveydenhoidon. Eri mittareilla mitattuna eurooppalainen julkinen terveydenhoito on todettu huomattavasti halvemmaksi kuin esimerkiksi yhdysvaltalainen vakuutusvetoinen yksityinen.

Oleellinen ero on kuitenkin siinä, että eurooppalisen terveydenhoidon piiriin pääsevät kaikki varallisuudesta riippumatta. Amerikoissa taas ainoastaan ne, joilla on varaa kalliisiin vakuutusmaksuihin. Ilmankos Obaman hallinto on ajamassa siirtymistä eurooppalaisempaan suuntaan siinäkin asiassa. Vain rikas oikeisto vastustaa, koska se merkitsisi "lisärahan ottamista heiltäkin".

Quote

Niin, yksityisissä firmoissa ihmisiä todellakin haastatellaan ja yritetään löytää (ainakan avaintehtäviin) oikeasti ne pätevimmät henkilöt. Mitäköhän osakkeenomistajat pitäisivät siitä, kun ilmoitettaisiin että toimitusjohtajaksi on valittu


Missä on tieteellisesti todistettu, että julkisessa taloudessa ei myös toimittaisi tehokkaasti. Tehokkuus kun ei tarkoita sitä, että ihmisistä imetään viimeisetkin voimanrippeet ja ihmisiä korvataan toisilla sitä mukaan kun he sortuvat taakkansa alle. Jos ihmiset kokevat asiat omikseen, he työskentelevät niiden eteen paljon tehokkaammin kuin pelon, työpaikan menetyksen tms. ns. kannustimen vaikutuksesta. Hyvä esimerkki on ollut Suomen koululaitos, jonka palveluksessa minäkin vielä olen. Ympäri maailmaa meille tullaan katsomaan miksi saamme maailman parhaita tuloksia peruskoulutuksessa, vaikka meillä ei ole käytännössä lainkaan yksityisiä (tai yksityistettyjä) kouluja, jotka ovat maailmalla paremminkin sääntö kuin poikkeus.

Se salaisuus on juuri siinä, että koululaitos on julkinen ja verovaroin kustannettu. "Helsingin parhaan" peruskoulun ja "Lapin kehnoimman" välillä ei ole suuren suurta eroa. Näin - ja vain näin maan parhaat kyvyt voidaan seuloa suuresta joukosta perheiden tulotasosta riippumatta. Tämä on myäs ollut pohjimmiltaan syynä siihen miksi pienen pienestä Suomesta on aikoinaan voinut nousta sellaisia maailmanluokan korporaatioita kuten esimerkiksi Nokia.

Valitettavasti tämä hyvä kehitys on nyttemmin pysähtynyt ja alkanut liukua yksityistäjien haluamaan suuntaan. "Paremman väen" yksityiskoulut ovat ihan "oven takana" ja opettajia kuten koulujakin on alettu rankata paremmusjärjestykseen, joiden mukaan rahaa jaetaan. Se tulee tuhoamaan hyvän kehityksen. Onneksi minä pääsen eläkkeelle ennen kuin tämä toteutuu koko voimallaan. Jo nyt tutkijat ovat tuoneet esille, että "omenat ovat jälleen alkaneet pudota puiden juurille". Köyhyys on alkanut periytyä jälleen monen kymmenen hyvän vuoden jälkeen.

Quote

Eikö yhtiökokous toimi demokraattisesti?


Kyllä osakkeiden suhteessa, mutta kenellä on varaa valtaviin osakesalkkuihin? Minusta omistussuhteilla ei ole mitään tekemistä demokratian kanssa. Mies ... anteeksi henkilö ja ääni on minun periaatteeni.

Pekka

hel_flyer:
Quote

Eivät kaikki poliittiset valinnat kohdistu poliitikkoihin kuten jo edellä totesin, vaikka kaikki poliitikkojen tekemät valinnat ovat poliittisia. Demokraattisesti hallittuihin laitoksiin valinnat tulee tehdä poliittisesti. Se on  demokratiaa ei sen kummempaa.

Se mikä äkikseltään saattaa tuntua epäkohdalta on itseasiassa demokratian hyvä puoli (sekin). Tarkoitan sanontaa "sitä saa mitä tilaa". Se on oikeudenmukaista. Lukemattomat kerrat minua on kirpaissut, kun kansa on "valinnut väärin", mutta aina ovat saaneet juuri sitä, mitä ovat tilanneet. Joskus ovat tilanneet oikein ja siksi Suomestakin tuli aikoinaan ns. hyvinvointivaltio.

Ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä. Nämä ovat aina subjektiivisia. Joku tykkää asua Helsingissä, joku tykkää asua myös kaupungissa muttei niin isossa kuin Helsinki, esimerkiksi Joensuussa. Joku ei todellakaan halua asua kaupungissa, hän haluaa elää kaukana kaupunkien ruuhkista, eli maaseudulla. Ei ole löydettävissä objektiivista totuutta, joka kertoisi esim. missä ihmisten tulisi asua tai minkälaista elämää heidän tulisi yleensä ottaen elää (ottaen huomioon etteivät loukkaa toisten samanlaista oikeutta). Jos haluan (=oma subjektiivinen mieltymykseni) asua kaukana muista ihmisistä, keskellä ei mitään, onko oikein että sälytän tästä aiheutuvat kustannukset (teiden rakentaminen, bussilinjat ym.) muiden ihmisten maksettavaksi?

Sinun (kierossa) demokratiassa ja hyvinvointivaltiossa on se vika, että se ei ota huomioon, että ihmiset pyrkivät aina työntämään oman preferenssinsä kustannukset muiden maksettavaksi. Kuka nyt haluaisi itse maksaa, kun muut maksavat puolestasi. Monesti se menee vielä niin, että varsinkin ne kenellä olisi muutenkin varaa maksaa omista mieltymyksistään, siirtävät kustannukset koko yhteiskunnan maksettavaksi.

Tosiasiallisesti oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokainen joutuisi maksamaan oman tarvemieltymänsä kustannukset ihan itse. Jos minä haluan asua omakotitalossa pääkaupunkiseudulla, joudun ottamaan huomioon, että niin haluaa moni muukin. Näin ollen asumisen on kallista (toisaalta se on kallista myös sen takia, että kaupunki ei suostu kaavoittamaan asuntokysynnän mukaisesti ylipäänsä eikä kaavoittamaan tontteja sellaisille asumismuodoille, joita ihmiset oikeasti haluaisivat). Jos minulla ei ole loputonta rahamäärää käytettävissäni, joudun luopumaan jostakin asiasta pitääkseni kiinni tästä preferenssistä.

Ihanneyhteiskuntasi johtaa vain siihen, että maksamme ristiin toisten subjektiivisista mieltymyksistä ja seurauksena on tarpeettoman korkea veroaste. Näinhän meillä jo nyt on.

Quote

Se nyt vielä puuttuisi, että jotkut yksityiset piirit päättäisivät siitä miten yhteisiä varoja käytetään - JUURI SIKSI,ETTÄ NIIDEN KÄYTÖSTÄ VOI OLLA SUURIA ERIMIELISYYKSIÄ. Parasta, että kaikki tyytyvät siihen, että niistä päätetään kulloistenkin demokraattisten voimasuhteiden puitteissa kuten aina on tehty.


Miksi pitää olla yhteisiä rahoja? Eikö voi vain olla jokaisen omia rahoja.

Quote

Jälleen täytyy kuitenkin huomauttaa, että se että päätökset ovat julkisia (demokraattisia) ei merkitse sitä, että ne johtaisivat varojen tehottomaan käyttöön. Päinvastoin monet julkiset laitokset ovat toimineet paljon tehokkaammin kuin vastaavat yksityiset. Tuota "tehottomuuden liturgiaa" olen myös kuunnellut vuosikymmeniä oikeistovoimien taholta. Eipä sille juuri ole katetta ollut todellisuudessa.

Esimerkkinä voisin mainita vaikkapa julkisen terveydenhoidon. Eri mittareilla mitattuna eurooppalainen julkinen terveydenhoito on todettu huomattavasti halvemmaksi kuin esimerkiksi yhdysvaltalainen vakuutusvetoinen yksityinen.

Oleellinen ero on kuitenkin siinä, että eurooppalisen terveydenhoidon piiriin pääsevät kaikki varallisuudesta riippumatta. Amerikoissa taas ainoastaan ne, joilla on varaa kalliisiin vakuutusmaksuihin. Ilmankos Obaman hallinto on ajamassa siirtymistä eurooppalaisempaan suuntaan siinäkin asiassa. Vain rikas oikeisto vastustaa, koska se merkitsisi "lisärahan ottamista heiltäkin".


Nyt kannattaa ottaa asioista hieman selvää, koska et selvästikään ole perillä, mikä USA:n järjestelmässä on vikana. Ongelma ei ole liika vapaus, vaan nimenomaan liika sääntely. Kolme esimerkkiä (joku Yhdysvalloissa asuva voi korjata, jos menee täysin metsään):

1) Sairausvakuutus
Yksityinen sairausvakuutus maksoi New Jerseyn osavaltiossa vuonna 2008 terveelle 25-vuotiaalle miehelle 5580 dollaria vuodessa. Kentuckyn osavaltiossa sairausvakuutus maksoi 960 usd/vuosi. Mistä tämä ero johtuu? Kaksi syytä (kumpikin sääntelyä):
Osavaltio sääntelee, mitä kaikkia hoitoja vakuutuksen tulee minimissään kattaa. New Jerseyssä vakuutuksen on pakko kattaa 40 erilaista hoitoa, näiden joukossa esim. hedelmöityshoidot. Kentuckyssä sääntely ei ole näin hurjaa.Et voi ostaa sairausvakuutusta toisesta osavaltiosta, eli vakuutusten kilpailutus on käytännössä estetty osavaltioiden välillä.- Tämä on varmaan suurimpia ongelmia Yhdysvaltain järjestelmässä eikä Obaman uudistus ei tee mitään tälle ongelmalle.

2) Autovakuutus
New Hampshiren osavaltio edustaa Yhdysvaltojen mittapuulla hyvin vapaata markkinataloutta. Osavaltio ei kerää tuloveroa eikä arvonlisäveroa (kiinteistövero on toisaalta maan suurimpia ellei suurin). NH edustaa muutenkin vapaan markkinatalouden oivaa esimerkkiä. Liikennevakuutuksen hinta on New Hampshiressä minimissään 70 usd/vuosi. Naapuriosavaltiossa Massachusettsissa hinta on vastaavasti n. 700 usd/vuosi. Mistä ero?
Massachusettsissa osavaltio määrää, että liikennevakuutuksen tulee kattaa turva kaikenlaisten epätodennäköistenkin riskien varalta. NH:ssä liikennevakuutus sisältää minimissään turvan vastapuolen vahinkojen varalta.Vakuutusta on hankala saada toisesta osavaltiosta. Auton saaminen New Hampshiren rekisterikilpiin onkin hyvin haluttua naapuriosavaltioissa - ymmärrettävistä syistä johtuen.
3) Kiinteistökirjaamisjärjestelmä
Yhdysvalloissa ei ole samanlaista kiinteistörekisteriä kuin Suomessa. Täällä kaikki kiinteistöt on merkitty tarkasti valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin ja niihin kohdistuvat oikeudet ja rajoitukset lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kun tarkoituksena on esim. myydä kiinteistö Suomessa, ostaja voi tarkistaa em. rekistereistä, että myyjä on kiinteistön oikea omistaja. Näin ei synny riskiä siitä, että menettäisit kiinteistön, jos myyjällä ei ollutkaan oikeutta myydä kiinteistöä. Koska USA:ssa ei ole vastaavanlaista rekisteriä, oman asemansa voi pyrkiä turvaamaan saannonmoitetilanteessa vakuutuksin (title insurance). Jos myyjä ei ollutkaan oikea omistaja ja menetät kiinteistön, saat vakuutuksesta korvauksen. Vakuutukset on sidottu lainansaantiin. Lainaa kiinteistön hankintaan on ilmeisesti äärettömän vaikea (ellei mahdoton) saada ellet ota saannonmoitteen varalta vakuutusta (pankkihan menettäisi merkittävän vakuuden, kun kiinteistö menetettäisiin oikealle omistajalle). Nämä vakuutukset ovat tietysti kalliita. Miksi USA:ssa ei sitten luoda halvempaa ja luotettavampaa järjestelmää, esim. samanlaista kuin Suomessa? Ilmeisesti jokaisen presidentinvaalin alla ehdokkaat lupaavat suurille rahoittajilleen (=vakuutusyhtiöt), ettei järjestelmää muuteta. Tälle tulkinnalle antaa tukea se, että liittovaltio on veto-oikeudellaan estänyt monessa osavaltiossa kiinteistöjärjestelmää koskevat uudistushankkeet.

---------------

Vastaapa nyt rehellisesti: mikä edellä mainituissa esimerkeissä viittaa siihen, että ongelma on vapaa markkinatalous? Jos ongelma on edelleen mielestäsi liian vähäinen sääntely, vaadin että esität jonkinlaisia todisteita. USA:n vakuutusjärjestelmän kalleus johtuu nimenomaan sääntelystä ja samanlaisesta etupiiripolitiikasta, mitä myös Suomessa harrastetaan. Asioita ei voi tarkastella pelkästään sen muodon perusteella, miltä asia näyttää ulospäin (sinun mielestäsi: yksityinen vakuutusjärjestelmä = ei mene hyvin), vaan jokainen rehellinen ja tieteelliseen metodiin luottava pyrkii tarkastelemaan asioita siltä pohjalta, mikä on asioiden todellinen luonne ja vaikutus yhteiskunnassa. Ei se miltä asiat näyttävät pinnallisesti tarkastelulta.

Quote

Se salaisuus on juuri siinä, että koululaitos on julkinen ja verovaroin kustannettu. "Helsingin parhaan" peruskoulun ja "Lapin kehnoimman" välillä ei ole suuren suurta eroa. Näin - ja vain näin maan parhaat kyvyt voidaan seuloa suuresta joukosta perheiden tulotasosta riippumatta. Tämä on myäs ollut pohjimmiltaan syynä siihen miksi pienen pienestä Suomesta on aikoinaan voinut nousta sellaisia maailmanluokan korporaatioita kuten esimerkiksi Nokia.


Onko kaikkien halukkaiden päästävä esim. lukioon? Lukion on tarkoitus valmistaa yliopisto-opintoja varten eikä iso osa lukion käyneistä edes mene yliopistoon. Osasta kun tulee näitä "ikuisia ylioppilaita", joille ei kelpaa mikä tahansa hanttihomma, vaikka mitään varsinaista ammattia heillä ei ole. Ylioppilashattu on kärsinyt melkoisen inflaation sen takia, että lukioihin päästetään nykyisellään jo melkein kutosen keskiarvolla. Jos ei aio mennä korkeakouluun, niin ei tarvitse kyllä lukiotakaan käydä. Lukiot (ja samalla myös kaikki korkeakoulut) voitaisiin aivan hyvin lopullisesti yksityistää. Hyville oppilaille on kyllä järjestettävissä stipendejä, lainoja ja tukia, jos heillä ei ole varaa maksaa lukukausimaksuja.

Naurettavinta oli jokin aika sitten, kun oli puhetta toisen korkeakoulututkinnon muuttamisesta maksulliseksi, kun jonkun ylioppilasliiton (tjsp.) edustaja perusteli usean tutkinnon maksuttomuutta sillä, että näitä kaksoistutkinnon suorittajia on niin vähän. On kyllä argumentit pahasti lopussa, kun tuollaisia sammakoita päästää suustaan.

Mikael:
Kiitokset, Sami, erittain valaisevasta tekstista. Tuosta New Jerseyn sairausvakuutuksesta sen verran, etta enpa ole asiaa tutkinut paljonko menee vuodessa, silla olen vaimon firman vakuuttama, ja omavastuu peritaan hanen palkastaan. 

Hyvaa siina sairausvakuutuksessa on mm., etta se kattaa myos hammashoidon, joka Suomessa on joko pitkien jonojen tai kalliiden hintojen takana.

Mikael:
Sitten hieman "elokuva-arvostelua" -- kyseinen "dokumentti" sai taydet viisi tahtea:

http://www.tiedonantaja.fi/2010-19-5/kapitalismi-ei-kaipaa-saantelya-vaan-taydellista-eliminointia

Navigation

Up one level

Next page

Previous page