Keskustelua liikenteestä

<< < (2981/3031) > >>

ilmailija:
Ymmärrän täysin, että Kai (Krause) pyrkii provosoimaan. Näin kauniin päivän aamuna antaudun mielihyvin provosoitavaksi.

Sujuvan ja turvallisen liikenteen tärkeimpänä edellytyksenä on lain tunteminen. 49:n ajokortillisen vuoden kokemuksella väitän, ettei suurin osa pyöräilijöistä tunne liikennesääntöjä. Tulevat röyhkeästi eteen ylittäessään katua vaikka heillä on väistämisvelvollisuus ja opettavat lapsensakin vielä tällaiseen piittaamattomaan ja kuolemaa halveksivaan liikennekäyttäytymiseen.

Sujuvan ja turvallisen liikenteen toisena edellytyksenä on se, että pystyy halutessaan noudattamaan lakia. Varsinkin sivuikkunattomalla pakettiautolla oikealle käännyttäessä on erityisen haastavaa nähdä 40 km/h tunnissa takaoikalta lähestyvää pyöräilevää trikoo-ohjusta. Toinen ongelma on äkkijarrutuksia ajatellen tien liukkaus. Nykyäänhän tapaa sellaisia elämäntapaintiaaneja, jotka pyöräilevät läpi vuoden. Ei se tosiasia pyöräilijää sairaalassa auta yhtään, että on ollut oikeassa.

Sujuvan ja turvallisen  liikenteen kolmantena edellytyksenä on hyvä liikenteellinen pelisilmä. Sellainen, joka osaa tinkiä joskus oikeuksistaan liikenteen suvuuden vuoksi. Väitän, että tällaisista liikenteen sujuvuuden takia oikeuksistaan luopuvista 90 % on autoilijoita. Sellaisia polkupyöräilijöitä, jotka edes ymmärtävät sujuvuusnäkökulman, on pieni vähemmistö.

Seppo   

Karvinen:
Pyöräilynäkökulmaa

Pyöräilen kesäisin Helsingissä. Minulla on ajokortti ja osaan liikennesäännöt. Autolijoiden kanssa pärjään melko hyvin, koska tiedän miten autoilijat ajattelevat. Osaan pitää varani, etteivät pysäkkiä lähestyvät bussit kiilaa minua.

Käytin myös keltaista kypärää, mutta sen lopetin, kun eräs neito kutsui minua Maija Mehiläiseksi.

Vaarallisimpia liikenteessä ovat toiset pyöräilijät. Pahimpia ovat alle parikymppiset nuoret aikuiset, joilla ei ilmeisesti vielä ole ajokorttia. Nuoruuden itsevarmuudella he uskovat elävänsä ikuisesti. Pyörän satulassa he ovat arvaamattomia. Pyöräilevät mummelit ja papparaiset sen sijaan ovat oppineet varovaisiksi.

Minusta pyöräilijän näkökulmasta haastavin paikka on Helsingissä on muuten Siltasaarenkatu Pitkänsillan ja Ympyrätalon välillä. Ruuhka-aikana siinä pitää osata liikennesäännöt myös käytännössä.

:-)   Esa

ilmailija:
Olen ilokseni huomannut, että moni muukin on havahtunut tähän pyöräilijäenemmistön jokseenkin täydelliseen tietämättömyyteen liikennesäännöistä ja sen mukaanaantuomaan äärimmäiseen röyhkeyteen. Tällä on ollut valitettavasti seurauksensa. Pyöräilijöiden on vaikea kuvitella saavansa kovin paljon sympatiaa, kun suuri osa heistä rikkoo röyhkeästi väistämisvelvollisuutta ajamalla kuolemaa halveksien suoraan auton eteen ja näyttämällä vielä autoilijan hätäjarrutuksen jälkeen tälle keskisormeaan.

Haluan ihan samalla tavalla turvallista ja toisia kunnioittavaa liikennekäyttäytymistä kuin kaikki muutkin, mutta joku tolkku se on oltava autoilijoiden turhalla syyllistämiselläkin. Näitä autoilijoiden syyllistämisartikkeleita ja mielipidekirjoituksia saa lukea aina pyöräilykauden alkaessa ihan riittämiin. 

Seppo

ilmailija:
Lehdissä on joskus niin hyvää huumoria, että tulee hyvälle tuulelle niitä lukiessa. Pari päivää sitten joku maanteiden kuningatar (tai kuningas) kysyi Eskolta oikein sanomalehdessä, kuinka hän pääsisi eroon takana ajavasta rekasta. Ei ressukka ollut ymmärtänyt, että tietä antamallahan siitä rekasta pääsee eroon kuten muistakin takana ajavista. Ylivoimaista oli sen ymmärtäminen, että hän ajaa muuta liikennettä hitaammin kun rekkakin haluaisi ajaa nopeammin. Vakavasti puhuen, on tämä maailma mennyt oudoksi: Alamäessä ei saisi ottaa vauhtia edessä olevaan ylämäkeen, vasemmalle kaistalle ei saisi siirtyä salliakseen rampilta tulevan liittyä muun liikennevirran sekaan sujuvammin ja valkoista reunaviivaa ei saisi ylittää auttaakseen takaa tulevan nopeamman auton ohitusta. Taidan olla aikamoinen anarkisti kun teen näitä kaikkia eikä edes hävetä.     

Seppo

vvaisanen:
Quote

Vakavasti puhuen, on tämä maailma mennyt oudoksi: Alamäessä ei saisi ottaa vauhtia edessä olevaan ylämäkeen, vasemmalle kaistalle ei saisi siirtyä salliakseen rampilta tulevan liittyä muun liikennevirran sekaan sujuvammin ja valkoista reunaviivaa ei saisi ylittää auttaakseen takaa tulevan nopeamman auton ohitusta.


Ei maailma ole oudoksi mennyt vaan Suomi: jos vähänkään liikkuu autolla muissa maissa, niin huomaa, että järjen käyttö on todellakin sallittua. Esimerkiksi Saksassa, Münchenin lentokentällä, on isot kyltit, jotka kehottavat vaihtamaan vasemmalle kaistalle ja antamaan tietä rampista liittyville liikenteen sujuvuuden nimissä.

Navigation

Up one level

Next page

Previous page