Keskustelua liikenteestä

<< < (1337/3031) > >>

UA22:
Jos joku töräyttää äänitorvea, niin miksi ihmeessä se otetaan niin henkilökohtaisena asiana? Keskarit lentelee sille jolle on äänitorvella huomautettu jotain. Tuntuu ihan kuin äänitorven töräytys on kuin päin näköä löisi. Eikös tuo ole jokaisessa autossa vakiovaruste? Polkupyörällä ajaessa tulee kyllä kelloa soiteltua eikä silloin kyllä keskareita näe näytettävän vaan kiltisti edessä olevat väistävät. Samanlainen reaktio on yleensä myös jos huomauttaa pitkillä valoilla edessä olevasta vaarallisesta ohituksesta. Sitä joutuu itse hiljentämään vauhtia jarruttamalla ja pelkäämään nokkakolaria. Vastauksena saa takaisin valojen vilkuttelua ja keskarin heiluttelua. Ei ymmärrä!

jansip:
Taitaa siis olla pyöräilijän paras tottua vallitsevaan tilanteeseen.  

jranki:
Quote

Polkupyörällä ajaessa tulee kyllä kelloa soiteltua eikä silloin kyllä keskareita näe näytettävän vaan kiltisti edessä olevat väistävät.
Missä noin tapahtuu?
Täälläpäin hyökkäysvaununkuljettajat ja vast. pyörätientukkeet tuijottavat kohti tekemättä elettäkään väistääkseen.

Henkka:
Quote

Ja sitten on oma lukunsa nämä ketkä ajavat polkupyörällä jopa 60 km/h rajoitus alueella autotiellä, vaikka vieressä menee kevyenliikenteen väylä. Tuo yllä oleva tietysti aivan eri tapaus ilmeisesti.
En vaan ymmärrä miksi pitää oman turvallisuuden vaarantaen puikkelehtia muun liikenteen seassa, kun vieressä pyörätie.


Ns. kilpapyöräilijät kuuluvatkin mielestäni ennemmin ajoradalle, taajama-alueilla ainakin, vaikka vieressä olisikin kevyen liikenteen väylät. Ns. tavallisena pyöräilijänäkin tulee eteen noita poukkilijoita ja autoja kolmioiden takaa ja jos siinä paahtaa "ranskan ympäriajoa" joku tuplavauhdilla niin  paras että menee autotiellä. Turvallisempaa näin, kaikille. Tavalliset fillaritiikerit toki pyörätielle, jos sellainen on. Ja etenkin, pois sieltä jalkakäytövältä!

Se on niin että liikenteessä on jokaisena osapuolena sellaisia jotka eivät sääntöjä kunnoita tai toimivat oman pään mukaan. Osa ei edes niitä tarkalleen tiedä. Etenkin moottoriajoneuvoilla liikkuva on saanut ns. pakollista opetusta ja koska silloin ollaan liikkeellä vahvimman oikeudella onkin hyvä näin. Kyllä olen senkin huomannut että usein kevyt liikenne rikkoo punaisia, ryhmittymissääntöjä, jne. Usein siinä on tietysti panttina oma henki. En siis puolustele mutta ennen kuin provosoidutaan opettamaan vaikka jotain pyöräilevää ajamalla kylkiä hipoen, pitäisi kuitenkin muistaa voimasuhteet ja avata vaikka mielummin se sivuikkuna ja kertoa mielipiteensä sitä kautta, hieman kauempaa.

Olen itse niin automies kuin pyöräilijakin ja jalkaisinkin tulee matkoja taitettua. Kaikesta huolimatta fakta on se että eniten vaaratilanteita vastapuolelle aiheutamme auton ratissa, vaikka ärsyytymistä ja sydämmentykytystä aiheuttavat kaikki.
Taannoin silloisella työmatkallani reittini kulki alueen läpi jonne rakennettiin omakotitalojen sekaan uudempaa asuntokantaa. Alueella ei ollut kevyen liikenteen väyliä, kunnes siihen tehtiin sellaista noin 100metriä, tälle hiljaiselle asuntokaudulle. Sitten sen ainoan pyörätien kohdalle tuli rakennustyömaa ja koska sellaisten kohdalla pyörätielle kulkeutuu soran lisäksi muita mukavia yllätyksiä (mm. nauloja, peltiruuveja, ja muuta metallisilppua) otin tavakseni ajaa tuon pätkän edelleen kadulla. Eräänä päivänä ohitseni ajoi vanhempi herrasmies autollaan. Kun hän oli melkein sivuuttanut minut, hän alkoi kiilaamaan minua tieltä ojaan ja siinä epäonnistuttuaan hän jatkoi ajoa edessäni jarruttaen ja hätävilkkuja vilkuttaen. Ohi ei päässyt vasemmalta eikä oikealta. Onneksi herran matka jatkui pian sivukadulle ja hän ilmeisesti sai onnen tunteen kun opetti toista ajamaan sääntöjen mukaan. Mitä siitä vaikka samalla tuli itse rikottua montaa liikennesääntöä. Autoiljan silmin oikeus kuitenkin toteutui?
Överiksi ei siis kannata vaikka aina ei menekkään ihan kuten itse tahtoisi...

pho201:
Quote

...
Olen itse niin automies kuin pyöräilijakin ja jalkaisinkin tulee matkoja taitettua. Kaikesta huolimatta fakta on se että eniten vaaratilanteita vastapuolelle aiheutamme auton ratissa, vaikka ärsyytymistä ja sydämmentykytystä aiheuttavat kaikki.
...


Pyöräillessäni kerran Hollannissa huomioni kiintyi välittömästi siihen miten kohteliaita ja kevyen liikenteen huomioon ottavia autoilijat siellä (lähes poikkeuksetta - nekin poikkeukset taisivat olla turisteja?) olivat. Selitys on yksinkertainen. Käytännössä jokainen hollantilainen autonkuljettaja on myös pyöräilijä.

Suomessa taas moni autoilija ei ole polkupyörällä ajanut sitten lapsuutensa - jos silloinkaan. Se näkyy asenteissa.

Pekka

Navigation

Up one level

Next page

Previous page