Keskustelua liikenteestä

<< < (1473/3019) > >>

AnttiH:
Quote

On eri asia rikkoa lakia kuin väittää, että lakia saisi rikkoa (ja sen perusteella sitten toimia lainvastaisesti, muka "oikein" tai "luvallisesti").


No okei, myönnän syyllistyneeni erittäin törkeään rikokseen kehoittaessani nopeampia pyöräilijöitä siirtymään ajoradalle. Olen syvästi pahoillani tästä esittämästäni asiattomuudesta, enkä enää ikinä kehoita ketään syyllistymään tällaiseen kriminalisoituun toimintaan. Suorastaan vaadin, että kaikki pyöräilijät - myös ne 40 km/h ajavat - pysyvät siellä jalankulkijoiden ja hitaammin pyöräilevien seassa.

Jos sanani syön, niin mörököllit minut vieköön.


Jospa kaikki foorumin kansalaispoliisit nyt sitten ovat tyytyväisiä.

Henkka:
Minä olen rikkonut lakia ajamalla joskus kanttikiven "väärällä puolella" kun yhdistetyllä kevyen liikenteen väylällä on ollut paljon mm. lapsia ja koiria. Ja teen niin vastakin. En missään manskulla tai kehällä tee näin, vaan suht rauhallisilla katuosuuksilla, jossa autotkin mahtuvat reilusti ohitse, mennen tullen. Toki osaan palata takaisinkin "lailliselle puolelle". Ja näin toimin vastakin, jos arvioin tämän fiksummaksi ratkaisuksi. Kaikkien kannalta.
Laitonta varmasti, mutta joskus voi käyttää omaakin päätä punnitessa asioita.

erkki.pulkkinen:
Minäkin tunnustan 
Rikoin lakia kerran (tai ehkä toisenkin) joskus 12 vuotiaana kun ajoin nuoriso-Crescentilläni autoille tarkoitettua ajoväylää.
Tämän tein sen takia että pyörätiet olivat aivan liian kapeat ja mutkaiset tuolle fillarilleni, johon olin asentanut husqvarnan 175cc moottorin tarakalle. Näin jäkeenpäin kaduttaa että en pysynyt pyöräteillä ja menin rikkomaan lakia.

pho201:
Quote

Ei muuten ole. Totta siis, ainakaan tuon jarruttamisen osalta. Otetaan vaikka polkupyörälle vielä ihan järkevästi saavutettava vauhti 30km/h tunnissa, ajetaan samaa vauhtia autolla rinnalla ja lyödään sitten yhtä aikaa jarrut pohjaan. Pyörä menee pidemmälle, että heilahtaa...


Edelleenkin paljon pyöräilevänä voin vakuuttaa, että tuo pitää paikkansa. Kaiken lisäksi on ihan eri asia jarruttaa pyörällä voimakkaasti (jos jarrut ovat kunnossa) kuin autolla (joissa vielä nykyään yleensä on ABS-jarrut). Jos alusta luistaa vähänkin tai etupyörän ote alustaan menee ensimmäisenä, muututaan matkustajaksi (oikeastaan lentäväksi esineeksi).

Muutamat kunnon lipat on joskus tullut otettua, vaikka kokemusta pyöräilystä on yli 50 vuotta. Viimeksi mentiin nelinkontin ihan (onneksi) suht hiljaisessa vauhdissa viime keväänä, kun joku mummo sai päähänsä kävellä eteen pyörätielle millään tavoin aiettaan ilmaisematta. Jarrut eivät olisi tepsineen enää niin lähellä, ja kelikin oli vähän liukas. Ei ollut muuta keinoa kuin tarkoituksellisesti kaataa pyörä ja toivoa, että pysähtyy ajoissa. Pysähtyi. Ei onneksi sattunut pahasti. Vaatteet ainoastaan hieman likaantuivat.

Eniten sattui se, että kyseinen eteen kävellyt henkilö ei edes pyytänyt anteeksi törmäilyään. Jatkoi vain matkaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka aivan varmasti näki mitä tapahtui. Toinen ulkopuolinen jalankulkija sentään kysyi sattuiko mihinkään ja tarvitsenko apua.

Useista vahingoista viisastuneena ajankin aina tietyissä paikoissa ajoradalla (lakia rikkoen?), jos vauhti on vähänkään kovempaa. Täällä P-Karjalassa liikenne (etenkin polkupyöräliikenne) on kuitenkin monin paikoin niin vähäistä, että pyöräteitäkin voi aivan hyvin käyttää myös kuntoillessa.

Pekka

kille:
Quote

Niin, 09.09.09 lainauksessa on kyse siitä, onko tietynlainen toiminta lainvastaista vai ei, ja oikeuttaako kiinnijäämättömyys rikkomaan lakia. Siinä ei lue, että minä olen sitä mieltä, ettei sitä voisi tuossa rikkoa. Siinä ei myöskään lue, etten rikkoisi sitä itse. Siinä lukee, että lain huonous ei oikeuta rikkomaan sitä.


 

Näistä pilkunnusautuksista koostetaan jonain päivänä vielä bestselleri tyyliin Matti Nykäsen letkautukset... Haluatko Tatu osille jos kustannan ko. kirjan?

Navigation

Up one level

Next page

Previous page