Keskustelua liikenteestä

<< < (1509/3019) > >>

Unzki:
Taitaa vaan Samin kohalla se perinteinen selektiivinen näkö ja muisti iskeä, eli näkee ja muistaa sen mitä haluaa..

susiluoto:
Tiedä noista aakkosista autoissa, muistan, ihme kyllä -60 luvulla kun aloitin autoilun, oli niitä pitkin penkkoja niitä silloisia mosseja skodia ja kuplavolkkareita, oli kutterin bussseja sekä gazia sisua ja vanajaa bedfordia ym. hienouksia.
Aina tuo fysiikan laki on toiminnu.

Sami Aaltonen:
Quote

Taitaa vaan Samin kohalla se perinteinen selektiivinen näkö ja muisti iskeä, eli näkee ja muistaa sen mitä haluaa..


Tiedän mitä olen nähnyt, ja sitä ei paljoa voi vääristellä.

Sami Aaltonen:
Quote

Tuota tuota, mitenhän minusta tuntuu, että tietääköhän Sami nyt itsekkään, mistä meuhkaa?


Sen verran tiedän, mitä olen nähnyt. Jos peili jäisellä tiellä ainoat autot, jotka menee letkassa ohi muista on ESPeellä ladattuja autoja, niin mitä siitä voi päätellä? Joko niissä on neliveto tai ESP järjestelmät, jos pystyy ajamaan kovempaa kun muut ilman, että on pusikossa.
Myöskin mukavat riski-ohitukset on taltioitu muistiin. Rohkeasti vaan urku auki pska vallin yli ja ohi kun edessä kupataan. Sen näkee, noissa tilanteissa; kun se ESP puuttuu peliin. Ei auto tee sellasia liikkeitä, ilman sitä järjestelmää. Silti siinä mennään heittämällä ohi.
Valitettavasti tuo nelivetoisuus tai ESP ei auta siinä pysähtymisessä sen enempää.

Mutta kuten sanottua; mistä minä mitään tiedän. Minä vain ajan bussia valkoista.

andy1:
Onhan se nyt vaan sillä lailla, että moderni elektroniikka mahdollistaa selviämisen niistä tilanteista, joissa ennen olisi kopisteltu kaiteita. Se osaa puuttua peliin kuskin huomaamattakin. Nelivetoväkkärällä autoilu talviliukkailla on jo lähtökohtaisesti jotakin aivan muuta ja siihen sitten laskurit laskemaan korjaustoimia vielä, niin ollaan olennaisesti turvallisemmalla puolella. Tämä johtaa usein turvallisuudentunteen tuomaan nopeudenlisäämiseen, jolloin edelleen pystytään korjaamaan normiautoa paremmin kuskin tohelointia. Mutta siinä vaiheessa, kun moinen himmeli lähtee lapasesta, ollaankin usein monta pykälää pahemmassa tilanteessa kuin sillä normiautolla.

Tuli joskus maailmassa koeajeltua noita vermeitä enemmän ja vähemmän. Lisäksi kävin aikanaan Audin sponssaaman talviajokoulun, jossa sitten koiteltiin, mitä kaikkea eri tilanteissa tapahtuu lelut päällä ja lelut pois päältä. Jälkimmäinen johti poikkeksetta penkkaan niissä tilanteissa, missä edellisessä vielä selvittiin. Kyllä minä olisin aika valmis olemaan Samin havaintojen kanssa samoilla linjoilla.

Yksi sellainen tyyppiesimerkki tuli mieleen. Talvikelillä vaikkapa moottoriteillä tahtoo toisinaan kaistojen väliin syntyä erilaisia kertymiä lunta, sohjoa, jäätä ynnä muuta, joista ehkä ikävin on sellainen paksu sohjoinen lumi, jota ei ole vielä ehditty aurata. Kun siihen eteen sitten sattuu kuuttakymppiä köröttävä ukki, niin ohihan siitä on päästävä. Aikanaan, kun ajeli täysin varustelemattomilla autoilla, ohitustilanne oli aika jännittävä. Piti pitää kieli keskellä suuta ja suorittaa ohitus loivilla liikkeillä suht koht hiljaisella nopeudella. Nykyisellä autolla, jossa on ajonvakautus etc. himmeleitä, ohitus on suht. simppeli. Vähän se tietokone säätelee sohjopaikoissa, mutta muuten mennään aika kivuttomasti. Joskus sattui olemaan oikein emäsohjomyrskyllä joku ripeähkö quattro alla. Sama tilanne ei vaatinut kuin kaasun tyrkkäämisen lattiaan ja nautiskelun mukavasta kiihtyvyydestä. Sohjoa ei edes kunnolla huomannut. Eikä paleltanut päätä yhtään!

-A-

Navigation

Up one level

Next page

Previous page