Suomen kielen ilmiöitä

<< < (9/14) > >>

pho201:
Quote

Jos puhutaan kielestä nimeltä suomi, niin se kirjoitetaan pienellä. Jos puhutaan Suomen valtiossa käytettävästä kielestä, niin sen voi kirjoittaa isolla. Kaksikielisessä maassa merkitys olisi tosin hitusen tulkinnanvarainen ja sen voisi tulkita kielipoliittiseksi kannanotoksi.


Mehän asumme kaksikielisessä valtiossa joten täällä on toinenkin virallinen kieli - Ruotsin kieli, joka kirjoitetaan ihan samalla tavalla kuin Suomen kielikin. Minä tosin käytän siitä ruotsista tietyissä yhteyksissä puhuttaessa usein ilmaisua "pakkoruotsi", joka tosiaan on kielipoliittinen kannanotto.

 

Outsider:
Quote

◦Kielten nimet ovat sanaliittoja: suomen kieli, englannin kieli. Adjektiivit ovat eri asemassa: suomenkielinen ja englanninkielinen.

http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464

Quote

◦kielten nimet
 

Myös niistä muodostetut yhdyssanat ja johdokset aloitetaan pienellä alkukirjaimella.


ruotsi, suomi, saamen kieli; ruotsinkielinen, venäjäntaitoinen

http://www.kotus.fi/?i=457&s=2607#faq_457

Pieni alkukirjain!

pho201:
Kappas vain!

Jokunen vuosi sitten kun olin vielä työelämässä, kiistelimme erään kolleegan kanssa siitä, mikä on oikea tapa kirjoittaa Suomen/suomen kieli. Varmistimme asian äidinkielen opettajaltamme (kolleega hänkin). Hän sanoi, että isolla "Suomen kieli" on oikea tapa, jota olin siihen asti itsekin käyttänyt. Kotimaisten kielten keskus näyttää olevan eri mieltä. Oli miten oli olen sitä mieltä, että käyttämäni tapa on loogisempi.

"suomi" pienellä tarkoittaa kieltä, "suomen kieli" tarkoittaisi siis jotain "kielen kieltä", joka on sanontana kummajainen. "Suomen kieli" isolla taas tarkoittaa maan Suomi kieltä, mikä ainakin minusta on loogisempi ilmaus, sillä maiden nimet kirjoitetaan aina isolla. "suomenkielinen" kirjoitetaan luonnollisesti pienellä, mutta siinähän kyse ei ole samasta asiasta.

Voi olla, että olen väärässä, mutta kaadun pystyssä päin sillä mielestäni käyttämäni muoto on johdonmukaisempi. 

Kielikeskus (vai mikä se virallinen taho nyt olikaan nimeltään?) on hyväksynyt Suomen/suomen kieleen myös muita paljon virheellisempiäkin ilmaisuja mahdollisesti niiden käytäntöön vakiintumisen takia. Esimerkiksi käytäntöön vakiintuneella sanonnalla "kaksi kertaa suurempi kuin" tarkoitetaan kielitoimiston mukaan nykyään myös "virallisesti" samaa kuin sanonnalla "kaksi kertaa niin suurta kuin". Todellisuudessa edellinen ilmaus tarkoittaa kolminkertaista.

Minä tein työurani (mm.) matematiikan opettajana ja siinä hommassa jos missä huomasi käytännössä miten äidinkielen hallinta korreloi matematiikan hallinnan kanssa. Monet matematiikan oppimisvaikeudet johtuivat suoraan kielellisistä puutteista. Oppilas, jonka älyssä ei ollut mitään vikaa, oli vaikeuksissa koska ei ymmärtänyt puhuttua tai kirjoitettua kieltä kunnolla. Paremmin tunnettua on se, että maahanmuuttajienkin vaikeudet koulussa johtuvat nimenomaan kielellisistä vaikeuksista.

Pekka

karantan:
Quote

"suomi" pienellä tarkoittaa kieltä, "suomen kieli" tarkoittaisi siis jotain "kielen kieltä", joka on sanontana kummajainen. "Suomen kieli" isolla taas tarkoittaa maan Suomi kieltä, mikä ainakin minusta on loogisempi ilmaus, sillä maiden nimet kirjoitetaan aina isolla. "suomenkielinen" kirjoitetaan luonnollisesti pienellä, mutta siinähän kyse ei ole samasta asiasta.

Voi olla, että olen väärässä, mutta kaadun pystyssä päin sillä mielestäni käyttämäni muoto on johdonmukaisempi. 


Jos lähdetään siitä, että Suomi tarkoittaa valtiota ja suomi kieltä, niin johdonmukaisuuden perusteella Suomen kieli viittaisi nimenomaan valtiossa puhuttavaan kieleen. Ja siitähän tässä ei ole kyse. Suomen kieli ei viittaa valtion kieleen, vaan siihen samaan kieleen kuin suomikin. Epäselvyyksien välttämiseksi on vain joskus syytä tarkentaa, että kyse on kielestä eikä valtiosta.
Erityisiä hankaluuksia tästä tulisi, koska sitten joutuisit epäjohdonmukaisesti kirjoittamaan eräät muut kielet toisin. Esimerkiksi Saame-nimistä valtiota ei ole olemassa, joten edellä esittämäsi logiikka ei pätisi siihen. Joutuisit siis kirjoittamaan Suomen kieli ja saamen kieli.

Mitä tulee kaksi kertaa suurempi kuin -ilmaukseen, Kielitoimisto ei voi määrätä miten kieltä käytetään. Vaikka kaikki Suomen matemaatikot ja insinöörit olisivat asiasta eri mieltä, se ei kumoa sitä, että ilmauksen vakiintunut merkitys on juuri se hyväksytty. Jos se yritetään kiistää, se aiheuttaa vaan entistä enemmän sekaannusta. Todellisuudessahan kyse on vain siitä, että on ristiriita sen välillä mitä ilmaisu tarkoittaa ja mitä sen joidenkin mielestä pitäisi tarkoittaa.

"Todellisessa kielenkäytössä ilmauksen merkitys on systemaattisesti multiplikatiivinen. Additiivinen tulkinta on hypoteettinen muodoste, joka esiintyy vain joidenkin ihmisten mielipiteissä siitä, miten kieltä "pitäisi" käyttää. "

Huomaa erityisesti:
"Kertovertailu on kielessämme vanhaa perua. Jos vanhoja tekstiaineistoja on käytettävissä ja jos niissä yleensä esiintyy suureiden vertailua, löytyy tätä ilmausta runsaasti. Esimerkiksi Historiallisesta sanomalehtikirjastosta havaitaan, että ilmausta käytettiin 1700- ja 1800-luvuillakin – nimenomaan multiplikatiivisessa merkityksessä."
"Sen sijaan additiivinen tulkinta lienee uutta keksintöä. Miten uutta, siitä on vaikea ottaa selkoa. Koulukirjoihin se näkyy ilmaantuneen 1900-luvun jälkipuoliskolla. Kieli ei siis muuttunut, mutta opetusta muutettiin niin, että se saatiin ristiriitaan kielen kanssa."

"Luonnollisen kielen perusominaisuuksiin puolestaan kuuluu symbolien mielivaltaisuus ja sopimuksenvaraisuus: kielen ilmauksen merkitys määräytyy sen mukaan, miten kieliyhteisö sitä käyttää."

http://www.cs.helsinki.fi/u/kohonen/suomi/kaksikertaa.html

Kieli ei aina ole loogista, sen kanssa pitää oppia elämään. Olin aiemmin kanssasi samaa mieltä, mutta sittemmin ymmärsin ettei asiaa pidä ajatella insinöörilogiikalla.

DieBlechtrommel:
Quote

Aikanaan isäntää alkoi häiritsemään kun renki käytti jatkoa takkii viikonpäiville, eli maanantakkii tiistakkii jne.


Minua alkoi häiritä, kun ajattelin häiritsemään ryhtyneitä renkejä.
Onneksi alkoi sataa ennen kuin satamaan alkoi tulla isäntiä.

Muuten olen sitä mieltä, että suomenkieli on rappiolla, koska pyritään kirjoittamaan "Juurikin Englantia Suomalaisittain"!

Suomenkieli on yhdyssana, koska ensimmäinen osa yhdyssanasta ei taivu.
Ei voi sanoa suomessakielessä, vaan suomenkielessä.

Edelleen olen sitä mieltä, että: Juurikin olisi heti hävitettävä suomenkielestä!  

Juha-Pekka 

Navigation

Up one level

Next page

Previous page