FAQ: FSBUS & Konffaus

(1/2) > >>

tigert:
Tähän threadiin kerätään esimerkkejä miten FSBUS:iin konfiguroidaan eri asioita. Kuka osaa mitäkin, tehkää esim. pieni pätkä ja saadaan esimerkit talteen.

/Tuomas

tigert:
Ennen kuin aloitat, hae FSUIPC SDK jonka sisältä haluat tiedoston "FSUIPC For Programmers.DOC" - sitä tarvitaan jotta löydetään "offsetit" eri toiminnoille. FSBUS käyttää FSUIPC:n rajapinnan kautta tiettyä "muistialuetta" missä tiettyä bittejä muuttelemalla saadaan aikaan tietty toiminto.

FSBUSin softan kakkosversiossa tuota ei enää tarvita, mutta kakkosen Beta on sen verran buginen että itse en ole siihen ainakaan vielä siirtynyt. Jatkossa siitä lisää.

Homma menee seuraavasti:
Etsitään haluttu toiminto. esimerkissämme "landing light" eli laskuvalonheitin.
FSUIPC-dokumentista löydetään seuraava rivi: 028C / 1 / Landing lights. Tämä "offset" pitää laittaa FSBUS:in softaan..

Ja hitto, pitää mennä. Mutta ideana on se, että tehdään sticky topic mihin voi lisätä näitä, ja editoidaan näistä sitten hyvä ohjekirjasto.

Jos kuvia laitatte, pistäkää ne johonkin omalle serverille jossa ne säilyvät koska foorumi poistaa vanhat kuvat parin kuukauden päästä.

Ja tosiaan tarkoitus on jatkaa myös tätä esimerkkiä loppuun asti, kunhan ehdin. Jos ja kun osaatte muita asioita FSBUSin suhteen, pistäkää vaan tähän jatkoa. Editoin tämän valmiiksi kyllä kunhan tässä ensin käyn Malmilla.

HUOM! FSBus2:n Beta2 on ilmestynyt - www.fsbus.de - siinä konfigurointi on huomattavasti helpompaa ja oletettavasti bugeja on korjattu joten suosittelen kokeilemaan sitä, ei tarvitse säätää näiden offsettien kanssa.

Tuomas

jmi:
Kuinka saadaan erikoisempia arvoja ulos näytöille tai muuallekkin.
Nimikentän arvot ovat esimerkkejä. Nämä voivat olla omassasi mitä itse tahdot.

Nämä pätevät FSBUS versioon 1.3 tai vanhempaan. Versio 2.0 hallitsee datan käsittelya eri tavoin. Tässä vaiheessa täytyy tietää perusteet FSBussin configuroinnissa.

Korkeus

Korkeus on ongelmallinen, koska FSUIPC ilmoittaa arvon kryptisenä koodina. Eli metreinä, jotka pitäisi kertoa 65535:lla. Tämä muutos ei ole suoraan mahdollinen, koska FSBus:sta loppuvat laskukaavat kesken. Joten muutoskaava metreistä jaloiksi, sekä kertominen 65536:lla pitää survoa samaan jako ja kertolaskuun.

- Configuroi 7Segment-osioon näyttö. Testaa "Display Test"-palikalla, jotta näyttö toimii. Pistä nimeksi esimerksiksi Display_AP-Altitude.
- Lisää FS Read-sivulle uusi rivi seuraavin arvoin:
Name = Read_AP-Altitute
A-lippu päälle (vihreä pallo)
Address = H07D4
Datatype = DWORD (4)
Interval = 10 (pienempi arvo, tiheämpi päivitys, mutta syö enemmän tehoa
Options = <ei mitään>
OptVal = <ei mitään>
Mul = 43
Div = 858941
Offset, Modulo, Min, Max = 0
Route = tuplaklikkaa tyhjää ruutua ja valitse listasta oikea näyttö (Display_AP-Altitude)

Kokeile.

Heading (HDG)

Suunnan näyttäminen on hiukan helpompaa, koska nyt selvitää yhdellä jako ja kertolaskulla.

- Configuroi 7Segment-osioon näyttö. Testaa "Display Test"-palikalla, jotta näyttö toimii. Pistä nimeksi esimerksiksi Display_HDG.
- Lisää FS Read-sivulle uusi rivi seuraavin arvoin:
Name = Read_HDG
A-lippu päälle (vihreä pallo)
Address = H07CC
Datatype = WORD (2)
Interval = 10 (pienempi arvo, tiheämpi päivitys, mutta syö enemmän tehoa
Options = <ei mitään>
OptVal = <ei mitään>
Mul = 360
Div = 65536
Offset, Modulo, Min, Max = 0
Route = tuplaklikkaa tyhjää ruutua ja valitse listasta oikea näyttö (Display_HDG)

- J

jmi:
Kirjoittanut Jan Karling

FSBUS PIC Ohjelmointi (1.3.0) (pätee myös 2.0)

1. Kaikki taustasoftat kiinni. Tuo syö konetehoa hetken aikaa
2. Varmista että prossutehoa on jonnin verran. Sain samaa murhetta 300MHz penalla,
   mutta en XP1800+:lla.
3. Korteista virta pois.
4. COM kortti ja vain yksi(1) lisäkortti (KEY kortilla voi ohjelmoida kaikki PICit) ohjelmointitilaan.
5. COM korttiin sähkö, samallahan se tulee ohjelmoitavaan korttiinkin.
6. FSBUS:n softa päälle ja ohjelmointitilaan mars.
7. PIC Erase
8. Valitse PIC:n CID numero (1 - 32)(0 varattu ohjelmistoille) ja pistä muistiin (tarra PIC päälle),
   tämä on korttikohtainen tunnistenumero.
9. Read PIC ja varmista että jokainen muistipaikka on 3FFF, jos ei ole PIC Erase ,
   ja tarkista uudellen Read PIC
10. Write PIC config.
11. Read PIC. Kaikkien muistipaikkojen pitäs olla 3FFA (ainakin allekirjoittaneella tekee tämmösen tempun)
12. Write Flash
13. Read PIC ja varmista että kontrolleriin meni tavaraa
14. Virrat pois COM-kortista
15. Jumpperit normaaliasentoon
16. Virrat COM-korttiin ja testaamaan (Setup / Displaytest  Setup / Key Test  Setup / Do (LED) Test) .
 
Sitten vinkkejä:
 
- COM ja ohjelmoitavan kortin välille lyhyt kaapeli (suositus alle 10cm, tarvitaan ainostaan ohjelmoinnissa).
- Tarkista testisoftalla ohjelmointitilassa (löytyy FSBUS Setup / Flash PIC 16F84(A) / Trobleshooter) että
  oikeisiin pinneihin tulee oikeat jännitteet (myös nasta 5 GND ja nasta 14 +5V väliltä).
  Noiden jännitteiden tulee myös laskea nolla volttiin, kun ruksi otetaan pois.
- Pic ohjelmointi ei tunnu onnistuvan Windows 98 ja Windows 98SE. Uudemmilla Windowseilla onnistuu.
- Virtalähteen tulisi olla hyvälaatuinen, suositus 9V DC 800mA.
  Laittamalla 7805 jäähdytysrivan voi käyttää 12 V DC, esim PC virtalähdettä.

jmi:

Uusi FSBUS 2.2 toi mukanaan kokonaan uuden palikan. Cockpit Construction Control nimisen "ohjelmointiympäristön".

CCC:llä voi tehdä erilaisia logiikkaoperaattoreita hyödyntäen sellaisia komponentteja sekä kytkin/painonappisekvenssejä mitä Flight Simulator ei suoraan tuo. Vaan nämä ovat olleen yleensä kaupallisten lisäpalikoiden ominaisuuksia.

Tämmöisiä palikoita on esimerkiksi hydrauliikka, kehittyneempi sähköjärjestelmien hallinta ja APU, jollaisen tässä esimerkissä rakennamme.

Esimerkissä aloitamme ihan tyhjältä pöydältä. Ihan vain selvyyden vuoksi. Tämänhän voi rakentaa olemassa olevaan ja toimivaan konfiguraatioon. Käytän APU:n ohjausjärjestelminä ihan tavallisia vipukytkimiä.

Määrittellään APU:n kytkimet FSBussiin. Ihan samoin tavoin kuin kaikki muutkin painonapit tai kytkimet. Näille kytkimille ei määritetä mitään kohdetta, mutta Up Event ja Down Event pitää olla molempien päällä.



Master on APU:n pääkytkin.
Start on APU:n käynnistyskytkin. Tässä yksinkertaistetussa erimerkissä se myös jää päälle.
Bleed on APU:n paineilman kytkentä moottoreille
Eng Starter on moottorin käynnistyskytkin.

Tehdään näiden kytkimien lisäksi uusi CCC-komponentti (Cockpit Construction Circuit)
Ja editoidaan kyseistä komponenttia. Edit painike löytyy oikealta ylhäältä kun CCC-palikka valitaan.



Avautuvassa ikkunassa on vasemmalla puolella kasa komponentteja. Ylhäältä alas:

Ylimmäisenä on valintanuoli, jolla komponentteja voidaan editoida ja poistaa. Valitaan komponentti ja hiiren oikealla korvalla saadaan optiot.

Seuraavaksi on datalinjat, joilla eri komponentit kytketään toisiinsa. Näiden kanssa saa olla tarkkoina että yhteys varmasti muodostuu. Esimerkiksi risteystä ei voi luoda keskelle olemassa olevaa linjaa. Jokaisen risteykseen tulevan linjan pitää alkaa tai päättyä risteyksestä.

Seuraavaksi on loogiset operaattorit. Jos nämä eivät ole tuttuja niin internet on täynnä erilaisia esimerkkejä logiikkapiirien käytöstä.

Neljäntenä on "analogiset" operaattorit. Näillä voidaan vaikuttaa linjoihin, joissa on muutakin dataa kuin pelkästään yksi tai kaksi.

Toiseksi alin on I/O liitynnät. Eli luku ja kirjoitusportit, joilla voidaan ohjelmaan tuoda dataa sekä kirjoittaa sitä fsbussin komponenteille tai suoraan simulaattoriin.

Viimeisenä on kolme erikoiskomponenttia. Viivepiiri/Ajastin. Audiotoisitn ja kiinteä arvon syöttö.

Me lisäämme kolme FSBussin sisääntuloa. Sisääntuloissa on ainadataliityntä oikealla puolella. Ja FSBussin syötön tunnistaa kuvakkeesta, jossa on transistorin piirrosmerkki. Tämä on yllä olevassa kuvassa jo tehty.

Jos oikeaa valintaa ei näy valmiiksi. Pidä hiiren vasenta korvaa painettuna pidempään halutun kuvakeryhmän päällä, jolloin saat koko valinnan näkyviin.



Seuraavaksi määrittelemme sisääntulot. Nuolella valitsemme sisääntulon. Oikealla hiiren korvalla valikko esille, josta valitaan "properties".

Annetaan sisääntulolle nimi sekä haetaan sisääntulolle lähde, jonka arvoa luemme. Tässä tapauksessa kytkin. (huom. Kytkimen molempien Up event ja Down event pitää olla päällä!)



Mennään avautuvassa puurakenteessa oikean kytkimen kohdalle ja valitaan OK.

Tämä tehdään jokaiselle kytkimelle.



Seuraavaksi lisäämme loput tarvittavat komponentit.
Kolme AND-porttia, viivepiiri sekä datan syöttö simulaattorille.



Kun määrittelemme FS:n ulostuloa, määritellään se samoin kuin datan luku kytkimeltä. Itseasiassa tämä määritellään samalla tavalla kuin muutkin FSBussin komponentit.



Seuraavaksi otamme käsittelyyn viivepiirin (se kellon näkönen)
Asetukset yllä olevan mukaisiksi. Tällöin piirin päällemeno kestää 10000 millisekuntia (käsittääkseni), piirin sammutus suoritetaan heti ja One Shot arvolla systeemi ajetaan vain kerran. Eli ei synny kelloa joka raksuttaa systeemiä päälle ja pois jatkuvalla syötöllä.



Lopuksi yhdistämme kaikki komponentit yllä olevan kuvan mukaisesti, jotta saamme logiikkapiirin toimimaan.

Eli. Pikainen selvitys toiminnasta.
AND piiri antaa loogisen ykkösen toiminnalleen vain kun molempiin sisääntuloihin tulee signaalia. Viivepiiri käynnistyy kun se saa sisääntuloon ykkösen. Viive simuloi APU:n käynnistyksen kestoa, jonka jälkeen se antaa ykkösen seraavalle AND-portille. Keskimmäinen AND portti huolehtii että Bleed ei mene läpi ellei APU ole jo käynnissä.
Viimeinen AND-portti sitten huolehtii että moottorille ei mene käynnistyssignaalia ellei kaikki edelläkin olevat komponentit ole jo käynnissä.

Kuten alussa kerroin. Tämä piiri ei ole täysin totuudenmukainen, koska tästä puuttuu se ominaisuus että start kytkimen pitäisi pystyä siirtämään OFF asentoon kun APU on käynnistynyt. Tämän voisi helposti toteuttaa RS-kiikulla, mutta tähän esimerkkiin en ehtinyt moista toteuttaa. Voin tehdä sen myöhemmin mikäli kysyntää asialle on.

Toinen vika kytkennässä on että se toimii vain ykkösmoottorin kanssa.

Tässä kuvassa tuo vika on korjattu, ja tämä toimii sitten kahden moottorin kanssa.



Korjauksia ja tarkennuksia otetaan vastaan.

- J

Navigation

Up one level

Next page