Pakkoruotsi vapaehtoiseksi?

<< < (69/72) > >>

pho201:
Quote

Ajankohdalla on merkitystä  . Satavuotta sitten opiskeltiin pakkovenäjää nyt -ruotsia ja sadan vuoden kuluttua ehkä jotakin muuta?


Sata vuotta sitten Suomessa ei vielä ollut vakiintunutta koululaitosta, joten pakkovenäjästä tai -ruotsista puhuminen lienee siltä osin hieman ennenaikaista. Toki venäjästä ns. sortokausina tehtiin Suomen virallinen kieli, mikä herätti vastustusta. Sitä ennen virallisia kieliä olivat olleet ruotsi (satoja vuosia) ja suomi (ruotsin rinnalla) vasta niinkin myöhään kuin 30.7.1863 alkaen. Ilman Venäjän vallan ja 1800-luvun edityksellisten tsaarien (erikoisesti Aleksanteri II, jonka ansiosta ja J.V.Snellmannin toimien vuoksi suomi tuli viralliseksi kieleksi) alaisuuteen joutumista suomesta ei ehkä koskaan olisi tullut virallista kieltä utan vi alla skulle ny tala svenska.

Vakituisen koulujärjestelmän syntymisen jälkeenkään (1920-luvun alussa) pakkoruotsia ei ollut (muille kuin ruotsia äidinkielenään puhuville) kansakoulussa, eikä mitään muitakaan vieraita kieliä aidinkielen lisäksi opiskeltu edes vapaaehtoisesti. Tämä oli tilanne vielä silloinkin, kun itse kävin kansakoulua. Luonnollisesti ruotsi oli pakollinen aine tuohon aikaan korkeammilla koulutusasteilla kuten oli aina ollut.

 

pho201:
Quote

Kyllä ainakin täällä vaasassa on hyvä osata ruotsia mikäli meinaa täällä asua ja tehdä töitä. Ilmankin kyllä pärjää ei siinä mitään mutta kyllä se työnhaku tyssää aika nopeasti mikäli puhuu vain suomea ja englantia, ainakin mikäli niitä töitä haetaan palveluammattien parista..
Ruotsalaisia on niin peijakkaasti joka paikassa eivätkä he välttämättä halua tai osaa puhua suomea. Täällä asuessa muodostuu ilman muuta käsitys, että tämä on kaksikielinen maa eivätkä nämä ihmiset ole mitään turisteja. Kyllä teidän kaikkien on hyvä opetella ruotsia siltä varalta, että muutatte joskus tänne vaasaan. Tämä on ihan ok. kaupunki koska minäkin asun täällä.
 


Kun tuohon vaihdat ruotsi-sanan tilalle sanan venäjä, saat tilanteen, joka vallitsee täällä Itä-Suomessa nykyään. Juuri tämän takia olisi tärkeää vihdoinkin saada valinnan vapautta tähän kieliasiaan, jotta eri puolilla maata erilaisissa olosuhteissa ja ympäristöissä opiskelevat voisivat valita sitä kieltä, mita katsovat eniten tarvitsevansa.

pho201:
Uusi Itä-Suomen hallinto-oikeus aloittaa 1.4.2014. Tuomiopiirin muodostavat Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat eli vähän vajaat puolet koko eteläisen Suomen alueesta. Edellä mainituissa maakunnissa on niin vähän ruotsinkielisiä asukkaita, että hallinto-oikeudesta olisi tullut yksikielinen organisaatio. Piskuinen Suomenlahden rannikolla sijaitseva Pyhtään kunta (5300 asukasta, joista 450 ruotsinkielistä) on kuitenkin poikkeus kuntien joukossa. Sen asukkaiden ruotsinkielisten osuus edellyttää kaksikielistä organisaatiota.

Korkeimman oikeuden entisen presidentin Leif Sevonin johtama hallinto-oikeustoimikunta esitti, että Pyhtää liitettäisiin Helsingin hallinto-oikeuden tuomiopiiriin. Sijaitseehan se sen rajanaapurina. Tällöin Itä-Suomen piiri olisi säilynyt yksikielisenä (Helsingin piiri kun on jo valmiiksi kaksikielinen). Ehdotus ei kuitenkaan sopinut oikeusministeri A-M. Henrikssonille (rkp), vaan kunta pysyy Itä-Suomen hallinto-oikeuspiirissä ja muuttaa samalla koko valtavan piirin kaksikieliseksi. Hovioikeusuudistuksessa Henrikssonilla ei kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että Pyhtää säilyy Helsingin hovioikeuspiirissä (se kun ei taida lisätä eikä vähentää pakkoruotsin osuutta).

Loppuun hieman tilastoa entisestä Kouvolan hallinto-oikeudesta, johon Pyhtää aiemmin kuului. Viimeisen 10 vuoden aikana Kouvolan hallinto-oikeudessa on käsitelty tasan 6 ruotsinkielistä asiaa.   

Niin että maksellaan me vain kestävyysvajetta nousevina veroina ja ollan tyytyväisiä kahdella kielellä.

Pekka

OH-LGA:
Quote

Ehdotus ei kuitenkaan sopinut oikeusministeri A-M. Henrikssonille (rkp), vaan kunta pysyy Itä-Suomen hallinto-oikeuspiirissä ja muuttaa samalla koko valtavan piirin kaksikieliseksi. Hovioikeusuudistuksessa Henrikssonilla ei kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että Pyhtää säilyy Helsingin hovioikeuspiirissä (se kun ei taida lisätä eikä vähentää pakkoruotsin osuutta).


Aivan järjetön päätös. Selvästi poliittinen ja järjenkäytön puutteen sokaisema. Tässä yritetään selvästi vain pitää koko Suomen aluetta tarkoitushakuisesti kaksikielisenä ilman perusteita. Olisi mielenkiintoista tietää miten päätös lisää kustannuksia...?

Marika:
Quote

Kun tuohon vaihdat ruotsi-sanan tilalle sanan venäjä, saat tilanteen, joka vallitsee täällä Itä-Suomessa nykyään. Juuri tämän takia olisi tärkeää vihdoinkin saada valinnan vapautta tähän kieliasiaan, jotta eri puolilla maata erilaisissa olosuhteissa ja ympäristöissä opiskelevat voisivat valita sitä kieltä, mita katsovat eniten tarvitsevansa.

Ehkä kielten opiskelu kiinnostais enemmän, jos oppilaalla olis mahdollisuus valita muutamasta kielestä (esimerkiksi ruotsi, saksa, venäjä)?

Navigation

Up one level

Next page

Previous page