Menopelinne

<< < (449/450) > >>

andy1:
Tämä nyt harhautuu vähän sivupoluille, mutta kertokaapa viisaammat jos tiedätte. Hakaristin käytön pitäisi tosiaan olla Saksassa kiellettyä. Kiellon järkevyyteen en välttämättä ota kantaa, mutta hakaristi on tosiaan sensuroitu Saksassa jopa museoissa. Myös esim. Hampurin miniatyyrimaailmassa esitellään kansallissosialismia upein pienoismallein, mutta tärvellyin tunnuksin. Sen sijaan Speyerin sekä Sinsheimin tekniikan museoissa kansallissosialistien tunnus saa olla avoimesti näkösällä ja sellainen on maalattu esim. Mersun sivuvakaajaan. Osaako joku perustella miksi?

-A-

sauli76:
Saksassa ( ja monessa muussakin Euroopan maassa ) kansallissosialistisen tunnuksen, tervehdyksen, uniformun tai propagandamateriaalin julkinen käyttö, näyttö tai levitys on kielletty rikoslaissa ( pykälä 86a ). Kuitenkin historiaa käsittelevällä museolla voi olla lupa käyttää natsitunnuksia esineistössään ja esillepanossaan. Aivan samoin kuin yksityinen ihminen voi laittaa natsilipun olohuoneensa seinälle, mutta laki kieltää sen vetämisen lipputankoon. Tuo hakaristikielto ja kaikenlainen hissuttelu sen tiimoilta on mielestäni mennyt Saksassa yli äyräiden. Historiaa ei muuta mikään ja nykysukupolvilla ei ole aiheen ( historian ) kanssa mitään tekemistä. Silti se tuntuu olevan erittäin arka aihe, josta ei meinaa saada kenenkään kanssa keskustelua aikaiseksi

Sinänsä noiden museomersujen Luftwaffen tunnukset eroavat NSDAP:n tunnuksista paljon. Jos pyrstössä olisi punamustavalkoinen tunnus, voisi olla tilanne ihan eri 

andy1:
Kiitos täsmennyksestä, Sauli! Lienet oikeassa asian suhteen. Venäjällä sirpin ja vasaran saa näemmä vetää huoletta myös salkoon eikä sitä tunnu koskevan mitkään liputussäännötkään.

-A-

dera:
Palataan varsinaiseen aiheeseen. Tämä on mun uusi menopeli
20161003_160340 by Mikko Tuomi, on Flickr

OH-LGA:
Quote

Nätti 911, siistin näköisen yksilön olet löytänyt. Löytyikö ihan Suomesta vai pitikö käydä pidemmällä hakureissulla?


Morjens,

Ihan Suomesta löytyi niin ei tarvinnut mennä merta edemmäksi kalaan. Saksassa olisi ollut tarjolla sininen mikä houkutteli kanssa värin puolesta ja siinä olisi ollut enemmän potkuakin mutta tää oli helppo valinta kun ei ollut hakemisen vaivaa. Olisin halunnut kyseisen yksilön jo neljä vuotta takaperin mutta olin silloin työkomennuksella Malesiassa ja se ehti mennä nenän edestä. Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.  Auto on tuotu saksasta jo vuonna 2005 Suomeen. Jostain syystä edelliset omistajat eivät ole sitten sillä ajelleet, kun autoon on ostettu 2005 renkaat, joissa vieläkin 8 mm kulutuspintaa jäljellä. Siinä toki oli ostettaessa lukuisa sähkövikoja mutta ei mitään ihmeellistä: Pääosin hapettumia eri sähkölaitteiden johtojen liitoksissa. Kävin kaikki läpi ja auto pelaa nyt kuin unelma. Hienointa näissä näkyy olevan se, että osia saa helposti ja yllättäen varsin edullisia verrattuna omistamiini Jaggeen ja Audiin nähden. 

Ohessa perhepotretti lapsukaisista 


Navigation

Up one level

Next page

Previous page