Lentokonekorsusta tuli muistomerkki Onttolan lentokentälle

(1/1)

woordi:
Hienoa että meilläkin on jotain

--------------------------------------------------------------------------------
Liperi
Marita Jalkanen

--------------------------------------------------------------------------------

Jatkosodan aikainen, viime kesän aikana entistetty pommikoneen suojakorsu Onttolassa on nyt virallinen muistomerkki. Muistomerkki vihittiin keskiviikkona ja on nyt valmiina ilmavoimien historiasta kiinnostuneen käyntikohteeksi.
Perusteellisesti entistetty korsu toimi pommituslentolaivue 44:een kuuluneen Junkers-pommikoneen sirpalesuojana. Suojakorsuja oli Onttolan maastossa kaikkiaan seitsemän.
Aloite kunnostamisesta tuli veteraaneilta. Entistämishankkeen takana on yhdistys nimeltä Joensuun Ilmasilta, joka vaalii erityisesti Pohjois-Karjalaan liittyviä ilmavoimien perinteitä.


Onttola
merkittävin

Lentokonekorsun varustaminen muistomerkiksi sopii nimenomaan Onttolaan.
Onttolan kenttä oli viime sotien aikana ilmavoimien merkittävin tukikohta.
- Tiedustelu-, hävittäjä- ja pommikoneita operoi Joensuun seudulta parhaimmillaan yli sata, Ilmasillan puheenjohtaja Rauno Suhonen kertoi.
Onttola sijaitsi lentotoiminnan kannalta ihanteellisesti. Se oli toisaalta sopivan etäällä rajasta, mutta myös riittävän lähellä kohteita senaikaisen kaluston ulottuvuuksia ajatellen, yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Aulis Yli-Puntari kertoo.
Onttolan lisäksi lentoja tehtiin lähiseudulta, Höytiäisen ja Pyhäselän järvien rannoilta.
- Joensuun ympäristö oli yhtä suurta tukikohtaa, Yli-Puntari toteaa.
Yli-Puntarin mukaan esimerkiksi Kuopion kenttää vasta rakennettiin jatkosodan aikaan.
Yhdistyksen sihteeri Kalevi Lohirannon mukaan Onttolassa oli myös huollon kenttälentovarikko sekä ilmavoimien keskusvalokuvalaboratorio.
- Muun muassa tiedustelulentojen valokuvat kehitettiin täällä, Lohiranto kertoo.
Muistomerkistä Yli-Puntari totesi, että se ei merkitse sodan ihannointia, vaan on osa kansakunnan muistia kertoen Onttolan lentotoiminnan historiasta ja ihmisistä, jotka tekivät uhrauksia kotimaansa hyväksi.


Tuli aidon
näköinen

Suojakorsu entistettiin Pohjois-Karjalan prikaatin, ilmailulaitoksen ja yrityselämän tuella. Varusmiehille se oli käytännön oppitunti linnoittamisesta. Työhön kului muun muassa 1050 metriä hirttä.
83-vuotias Kusti Lehmusvuori, vänrikki evp., kuuluu pommituslentolaivue 44:n veteraaneihin. Hän toimi koneen sähköttäjänä ja konekivääriampujana.
Onttolalainen Lehmusvuori oli myös mukana kahdella lennolla hakemassa yhteensä 24 Junkers-konetta Saksasta, jossa miehistöt saivat myös puolentoista kuukauden tyyppikoulutuksen.
- Ensimmäinen kone putosi moottorivian takia jo matkalla Suomeen Riiassa, Lehmusvuori muistelee.
Hän itse palveli Onttolassa keväästä 1942, sodan loppuvaiheissa Kemissä. Lentoja ehti kertyä noin 40.
Noin 40 siksi, ettei Lehmusvuori ole ihan varma, minkä verran lasketaan, kun osa lennoista keskeytyi syystä tai toisesta.
Entistettyä korsua Lehmusvuori pitää alkuperäisen näköisenä, ja hän itsekin konsultoi työtä jonkin verran.
Lehmusvuoren lennot olivat vähällä päättyä kohtalokkaasti. Viimeiseltä lennolta Lapin sodassa hän palasi niin, että kone oli täynnä saksalaisen ilmatorjuntakranaatin sirpaleiden tekemiä reikiä, mutta itselle tuli vain nirhauma käsivarteen.
Lehmusvuori sanookin, että olisi ollut noloa pudota viimeisellä lennolla.
Hämäläissyntyinen Lehmusvuori palasi Pohjois-Karjalaan sotien jälkeen. Omaksi sotasaaliikseen hän sanoo vaimo Eeva-Leenaa, joka palveli viestilottana Onttolassa.




Tästätulikin mieleen, että miksihän aluetta ei ole illuun tehty?

Marski:
Quote

Tästätulikin mieleen, että miksihän aluetta ei ole illuun tehty?


Onttola sijaitsee niin pohjoisessa painopistealueelta, että sitä aluetta ei kannattanut pelkästään Onttolan vuoksi mallintaa.

Navigation

Up one level