Merimiestarinoita

<< < (17/45) > >>

tigert:
Quote

Söit sanat varmasti eräänki forumin tallaajan suusta. Ainaki meikäläiseltä...

- J


Niinpä...

/T

Karvinen:
VASTOINKÄYMISIÄ

Jostain kummallisesta syystä vastoinkäymisillä on tapana kasaantua.

S/S Gracia oli matkalla Albanyyn New Yorkin osavaltioon. Pohjois-Atlannilla oli talvimyrsky käynnissä ja laiva rullasi sekä nyökki kamalasti. Yhdestä huohotinputkesta alkoi purskahdella polttoaineena olevaa öljyä kannella. Polttoainetankit olivat laivan pohjalla ja öljyä ei voinut enää siirtää vuotavan tankin kautta päivätankkeihin. Pääsimme juuri ja juuri Halifaxiin hätäsatamaan, jossa laiva telakoitiin. Pohjasta oli irronnut niitti.

Sitten seilasimme Albanyn kautta Houstoniin. Siellä laivaa lastaava elevaattori törmäsi pystyyn nostettuun puomiin, joka putosi kannelle. Jymähdys oli uskomattoman kova. Veimme lastin Bridgetowniin Barbadokselle, josta otimme suunnan bunkraussatamaan Recifeen.

Saavuimme Recifeen perjantaina. Jostain syystä pankkitakuu ei ollut valmiina. Odotimme satamassa tyhjän panttina maanantaihin saakka ennen kuin saimme öljyä.

Sao Francisco do Sulissa Brasiliassa lastasimme mahtavia tukkeja. Kun lähdimme satamasta ulos, niin luotsin avustama laivamme sai hiekkasärkällä lievän pohjakosketuksen. Vahinkoja ei näyttänyt tulleen, mutta Atlannilla konemestarit joutuivat uusimaan peräsimen kiinnityspultteja. Syy pulttien katkeamiseen ei selvinnyt.

Olimme saapumassa Corkiin Irlantiin, kun ruorimies huusi, että ruori ei toimi. Ankkuri laskettiin heti. Yksi hydrauliputki oli tukossa. Konemestarit korjasivat vian nopeasti ja pääsimme kaijaan hyvin epäluuloisen luotsin avustamana. Satamassa sukeltaja kävi tutkimassa laivan pohjaa ja ilmoitti, että peräsintä alapuolelta tukeva kölirauta oli poikki. Kun lasti oli purettu, niin siirryimme taas telakalle.

Tästä eteen päin seilasimme ongelmitta. Ehkäpä laivamme Gracia ei tempperamenttisena naisena pitänyt siitä, että tällä reissulla melkein koko päällystö, kippari mukaan lukien, oli lomasijaisia.

   

ohjvg:
GLONASS

...on venäläinen satelliittipaikannusjärjestelmä, GLObalnaja NAvigatsionnaja Sputnikovaja Sistema.

Tuli mieleeni kirjoittaa tämä, kun tuolla kuvaosastolla oli venäläisistä koneista kuvia.

Olin muutama vuosi sitten pitämässä yleisölle merenkulun ständiä, jossa meillä oli kaikenlaista myös antiikkista kamaa katseltavaksi ja ihailtavaksi. Fortumin, tai siis nykyisen Neste Oilin, uusien tuotetankkerien yksi kippareista Ari Lindberg kävi katselemassa standia ja ihastelemassa Neuvostoliiton aikaista sekstanttia. Puhuttiin sitten niitä näitä itä-laadusta ja sotilasteknologia osaamisesta.

Puheeksi tuli, kun 90-luvun alkupuolella hän oli käynyt Pohjois-Venäjällä tankkerin kanssa. Porukan ihmetys oli ollut suuri, kun alukseen oli tullut luotsi, joa oli tuonut brykalle mukanaan kannettavan tietokoneen, pienen mötikän ja sellaisen miniantennin. Käynistänyt koneensa ja sen jälkeen kaikki olivat saaneet ihastella satelliitilta tulevaa paikkatietoa ja kaveri todennut, että tämän mukaan eletään ja mennään.

Glonass oli täydessä valmiudessaan 1993, GPS pari vuotta myöhemmin. Silloisen Neste Ship:in kavereiden näkemä uusi ihmeellinen merenkulun navigointiinkin soveltuva apukeino oli täysin vierasta länsimaisissa kauppa-aluksissa ja sitä sai odottaa vielä jonkin aikaa. Finnjetti oli muistaakseni maailman laajuisesti neljäs kauppa-alus, joka virallisesti sai ECDIS-järjestelmän olikohan vuonna 1994 tai 1995. Uskoisin kuitenkin, että venäläisaluksisa oli jo siinä vaiheessa monissakin jo vastaavaa kamaa, mitä vaan ei turhaan kuuluteltu ja mainosteltu.

Nyky merenkulussa venäläinen Transas on aivan ylivoimainen suvereeni elektronisten järjestelmien toimittaja. Käykää toki ihmettelemässä:

http://www.transas.com/products_and_services/

Kyllä venäläiset osaa.  Ah, en jaksa odottaa uutta Sukhoin matkustajakonetta... Näin ohimennen, Finskinkin vois hankkia niitä...  (Taidankin laittaa toivomuspalstalle...)

koha:
Glonassin tila nykyään on aika surkea. Satelliittien elinikä on lyhyt, vain kolmisen vuotta. Venäläisillä on rahan kanssa ongelmia ja rahaa riittää vain kolmeen vuosittaiseen uuden satelliitin laukaisuun. Viimevuosina keskimäärin kymmenen toimivaa satelliittia kerrallaan taivaalla. Joskus toimii pienellä alueella. Muutosta ei ole näkyvissä.

JH:
Pieni korjaus tuohon glonassiin. Vuonna 1993 se ei suinkaan ollut "täydessä valmiudessa" vaan alustavassa toimintavalmiudessa. Se ei ole koskaan ollut täydessä valmiudessa.

Käsittääkseni itänaapurimme on nykyään mukana kehittämässä Galileo-järjestelmnää, joten tuo glonass lienee aika pitkälti kuopattu.

Navigation

Up one level

Next page

Previous page