Verotuksesta motkotusta...

<< < (73/155) > >>

pho201:
Quote

Fannie Mae ja Freddie Mac ovat puolivaltiollisia asuntoluotottajia, ja lahinna demokraattien valvomia. Mita tulee asuntokuplan hoitoon, niin nahdakseni taalla Yhdysvalloissa ei kay niinkuin Suomessa aikoinaan, etta asunto siirtyy pankille, mutta alkuperaiset velat jaavat lainanottajan kontolle -- riittaa vain, etta kavelee asunnosta ulos.


Tiedän (mikäli se mitä kuulin/näin pitää paikkansa). Suomessa tuli pari viikkoa sitten televisiosta ohjelma, jossa taloustieteen nobelisti Paul Krugman selitti kansantajuisesti (jotta ihan minäkin mielestäni tajusin sen  ) miten tämä mekanismi toimi. Juuri "monikerroksinen" luototus ja luottojen kauppa pohjusti tämän laman synnyn. Velka kasvoi lopulta paljon suuremmaksi kuin sen talon arvo oli ja romahduksen tapahduttua näiden talojenkin arvo vielä romahti. Vaikeuksiin (esimerkiksi työttömiksi) joutuneet omistajat eivät enää pystyneet selviytymään lainoistaan. Heidän oli lähdettävä taloistaan, mutta eivät velat siitä mihinkään kadonneet. Jonkun on ne maksettava.

Perussyy oli se, että oikein kukaan ei valvonut luottoja myöntäneiden "finanssitavaratalojen" toimintaa. Krugmanin mukaan perinteisten pankkien valvonta on Yhdysvalloissakin ihan toista luokkaa. Mielenkiintoista asiassa on se, että uusliberaalit taloustieteilijät ovat juuri korostaneet kaikenlaisen valvonnan "ohuutta". Saimme nyt käytännössä oikein havainto-opetusta mihin se johtaa. Oppirahat vain ovat katkeran suuret ja maksumiehiksi joutuu koko maailma, koska Yhdysvaltain talous on sitä suuruusluokkaa kuin on.

On helppoa olla jälkiviisas ja sanoa, että koskaan ei tulisi myöntää niin minkäänlaisia luottoja ellei ole 100% takeita siitä, että lainansaaja pystyy myös maksamaan ne. Näin oli Suomessakin ennenvanhaan (mm. "kultaisilla 60- ja 70-luvuilla  ). Lainansaanti oli kiven takana ellei ollut kunnon vakuuksia. Tämä esti nopeiden suurvoittojen tekemisen, mutta toisaalta myös romahdukset. Tällaisen tavallisen ihmisen kannalta jälkimmäinen on tärkeämpi seikka. Suomenkin 90-luvun alun lama johtui periaatteessa samasta syystä - holtittomasta luotonannosta, vaikka muita yhtymäkohtia USA:n nykyiseen tilanteeseen ei juuri ollutkaan.

Pekka

Mikael:
Quote

Tiedän (mikäli se mitä kuulin/näin pitää paikkansa). Suomessa tuli pari viikkoa sitten televisiosta ohjelma, jossa taloustieteen nobelisti Paul Krugman selitti kansantajuisesti (jotta ihan minäkin mielestäni tajusin sen  ) miten tämä mekanismi toimi. Juuri se "monikerroksinen" luototus ja luottojen kauppa pohjusti tämän laman synnyn. Perussyy oli se, että oikein kukaan ei valvonut "finanssitavaratalojen" toimintaa. Krugmanin mukaan perinteisten pankkien valvonta on Yhdysvalloissakin ihan toista luokkaa. Mielenkiintoista asiassa on se, että uusliberaalit taloustieteilijät ovat juuri korostaneet kaikenlaisn valvonnan "ohuutta". Saimme nyt käytännössä oikein havainto-opetusta mihin se johtaa. Oppirahat vain ovat katkeran suuret ja maksumiehiksi joutuu koko maailma, koska Yhdysvaltain talous on sitä suuruusluokkaa.

Pekka



Jos Euroopassa on niin hyva valvonta (itse en muutan vastusta rahoituslaitosten parempaa valvontaa), niin miksi nykyinen tilanne koskee myos eurooppalaisia pankkeja?

pho201:
Quote

Jos Euroopassa on niin hyva valvonta (itse en muutan vastusta rahoituslaitosten parempaa valvontaa), niin miksi nykyinen tilanne koskee myos eurooppalaisia pankkeja?


Juurihan sanoin, että USA:n talouden suuruus heijastaa laman koko maailmaan. Se taas taitaa johtua siitä, että nykyään maailman talous on jokseenkin täysin globalisoitunut. Mitään ei enää tapahdu pekästään kansallisesti. Tosin sellaisen pienen maan kuten Islannin jokseenkin täydellinen konkurssi yksin ei "kaataisi" edes pohjoismaita. Maailmantilanne taas teki Islannille minkä teki. Siellä tehtiin samat tyhmyydet ja maailmantalouden lama iski ankarasti niin pieneen maahan.

Olemme siirtyneet globaaliin maailmantalouteen nähdäkseni peruuttamattomasti, mutta monissa kansallisissa maissa ovat edelleen vallalla kansalliset rakenteet, jotka eivät pysty valovomaan asioita globaalisti (kun talouden valvontaa ei ole tarpeeksi monissa kansallisestikaan). Nämä tällaiset lamat todistavat mielestäni sen, että uusliberaalien talousajattelijoiden markkinoima talouden/markkinoiden itsesääntely ei toimi. Ehkäpä seuraava vaihe kehityksessä on eräänlaista "uuskeynesiläisyyttä", jossa markkinoiden valvonta palautetaan voimaan ja ulotetaan kansainvälisellä lainsäädännöllä globaaliksi. Niin ainakin toivon.

Pekka
 
Edit. Tämä ketju on alkanut etääntyä alkuperäisestä otsikosta. Ehkä parempi nimi olisi "keskustelua taloudesta" tms?

aaltju:
Quote

Vaikka mahdollisuuksia kiristettiin muistaakseni viime vuonna, niin onnistuu edelleen.


Tuo amerikkalainen ratkaisumalli on huomattavan inhimillinen verrattuna meillä käytössä olevaan malliin. Tokihan meidän mallia perustellaan sillä että se kannustaa henkilökohtaiseen vastuun kantamiseen, mutta näin maallikkona on kovin vaikea nähdä että USA:ssa yksityinen henkilö tai pienyrittäjä kantaisivat vastuuta veloistaan yhtään sen huonommin kuin täälläkään.

USAn malli on myös kaikinpuolin tasapuolisempi. Meidän malli suojelee pääasiassa velkojien etuja - USAn malli suojelee molempien etuja. Toisaalta USAn malli myös kannustaa rahoituslaitoksia toimimaan vastuullisemmin (periaatteessa... käytännössähän homma meni mönkään).

Mikael:
Quote

Juurihan sanoin, että USA:n talouden suuruus heijastaa laman koko maailmaan. Se taas taitaa johtua siitä, että nykyään maailman talous on jokseenkin täysin globalisoitunut. Mitään ei enää tapahdu pekästään kansallisesti. Tosin sellaisen pienen maan kuten Islannin jokseenkin täydellinen konkurssi yksin ei "kaataisi" edes pohjoismaita. Maailmantilanne taas teki Islannille minkä teki. Siellä tehtiin samat tyhmyydet ja maailmantalouden lama iski ankarasti niin pieneen maahan.

Olemme siirtyneet globaaliin maailmantalouteen nähdäkseni peruuttamattomasti, mutta monissa kansallisissa maissa ovat edelleen vallalla kansalliset rakenteet, jotka eivät pysty valovomaan asioita globaalisti (kun talouden valvontaa ei ole tarpeeksi monissa kansallisestikaan). Nämä tällaiset lamat todistavat mielestäni sen, että uusliberaalien talousajattelijoiden markkinoima talouden/markkinoiden itsesääntely ei toimi. Ehkäpä seuraava vaihe kehityksessä on eräänlaista "uuskeynesiläisyyttä", jossa markkinoiden valvonta palautetaan voimaan ja ulotetaan kansainvälisellä lainsäädännöllä globaaliksi. Niin ainakin toivon.

Pekka
 
Edit. Tämä ketju on alkanut etääntyä alkuperäisestä otsikosta. Ehkä parempi nimi olisi "keskustelua taloudesta" tms?



Minusta globalisaatio on ollut pelkastaan hyva asia. Se on tuonut suomalaistenkin yrittajien ulottuville maailmanlaajuiset markkinat, eli ainakin suomalaiset ovat globalisaatiossa enemman voittajia kuin haviajia.

Mita tulee rahoitusmarkkinoiden toimintaan, niin myos Euroopassa, mm. Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Irlannissa pankit ovat rahoittaneet USA:n malliin asuntokuplaa -- ja pelkaan pahoin, etta Suomessakin liian monet ovat haukanneet liian suuren palan asumishaaveittensa toteuttamisessa.

Navigation

Up one level

Next page

Previous page