Ukkojen huvimatka

(1/1)

Wanhis:
Saimme Loch Nessin hirviökuvista niin suuren korvauksen, että meillä oli Taiston kanssa varaa lähteä Amerikkaan lomailemaan, Tosin sinne on niin pitkä matka ja ajopelimme niin vaatimattomia, että katsoimme parhaaksi pakata ne laivaan ja ylittää ”isovesi”  mukavasti loikoillen ja kansipelejä pelaillen.


Mikäs tässä on loikoillessa ja meriliikennettä seuratessa, hytit kun olivat huippumukavia. Olimme matkalla Mainen osavaltioon siellä on kuulemma joku festivaali johon Taisto haluaa välttämättä osallistua.
Rupesin ihmettelemään mihin mies on kadonnut kun ei ole näkynyt koko päivänä. Lähdin etsimään Taistoa ja lopulta löysin hänet autokannelta. Hän oli ostanut joltain kaupparatsulta keltaista maalia ja maalasi pensselillä Taivaankirppuaan keltaiseksi.! Kuulemma se sopii festivaalin henkeen paremmin.

Lopulta tulimme sitten perille ja lähdin köröttelemään Messerhmitillä kohti Mainea. Taiston kirppu pakattiin kuorma-autoon ja vietiin lähimmälle lentokentälle. Hän olisi halunnut lähteä ilmaan sataman parkkipaikalta mutta satamapäällikkö ei siihen suostunut.


Lähestyessäni Mainea pysähdyin kysymään ajo-ohjeita tien varressa ollelta seurueelta. He olivat silminnähden huvittuneita minun ajopelistäni, mutta en ollut aivan varma nauroivatko he minulle vai Messersmidille, täkäläiset ihmiset olivat paljon kauniimpia kuin meikäläinen.
Muuta vaikka he olivat kieltämättä tyylikkäitä niin tuo heidän ajokkinsa oli kyllä aikamoinen ”Miina” en kyllä olisi vaihtanut upeaa Messersmidiäni siihen.


Vaikka kysyin neuvoa ajoin silti harhaan. Jouduin palaamaan takaisinpäin kun käännyin väärään suuntaan.
Tuli taas annettua Messersmitille liikaa hanaa! Ohjaus rupesi väpättämään ja eräässä kaarteessa menetin ajokkini hallinnan. Suistuin tieltä johonkin ”tuhannen” lieteojaan. Kesti kauan saada ajopeli sieltä ylös mutta onnistuin siinä ja pääsin taas jatkamaan matkaa, kyllä nyt jo rupesi tekemään mieli ilonpitoon!



Oikealla tiellä ollaan kylteistä päätellen. Jaahas tuosta varmaan vasemmalle täällä se festivaali varmaan on.
Jokohan Taisto on kerinnyt tulla? Mihinkähän se meinaa laskeutua kun ei ole kenttää ja täällä on noin paljon puitakin.


Mutta Taisto oli jo tulossa, hän oli myöskin huomannut kentän puutumisen, muut olivat näköjään tulleet vesitasoilla. Minäpä taidan laskeutua tuohon hiekkarannalle rantaveteen, kyllä tämä senverran hitaasti lentää että se pitäisi onnistua. Muutaman ylilennon ja koelähestymisen jälkeen Taisto tuli laskuun.



Vesi roiskui kun Taisto laskeutui, vähällä oli ettei kone mennyt etukautta ympäri se miksi näin ei käynyt selvisi kun keskustelin  myöhemmin hänen kanssaan , hän kertoi: Loppulähestymisen aikana heittelin kaikki matkatavarat ja varaosat koneen perärunkoon saadakseni koneen takapainoiseksi. Näyttipä tuo tepsivän.




Meidän tulomme paikalle kuulemma kohotti tilaisuuden tunnelmaa ja tytöt olivat innoissaan kun otin esiin huuliharppuni ja soitin sillä heviä! Taistokin oli varsin suosittu, tytöt olivat innoissaan kun hän esitteli kuinka taivaankirppu käy yhdellä pytyllä!
Paikalla olleet nuoret vesikoneilla tullet lentäjät olivat vähän nyreissään kun me veimme tyttöjen huomion
Mutta sopu säilyi ja kaikilla oli hauskaa. Lopulta me nukahdimme hiekkarannalle.


Nukuimme koko yön todella sikeästi, noin kahdeksan aikaan aamulla heräsimme suurten lentokoneen moottorien pauhuun. Vääntäydyimme ylös katsomaan mitä tapahtuu. En ollut uskoa silmiäni kun näin tutun lentokoneen. Sehän oli ystävämme Hannes Kääriäinen isolla Grumman lentoveneellään.
Loputkin unet karisivat silmistämme ja kiiruhdimme tervehtimään Hannesta ja hänen vaimoaan. Hekin olivat tulleet Festifaaliin iloa pitämään.


Menimme Hanneksen lentoveneeseen syömään herkullista aamupalaa. Sinne kuljetaan hauskasti keulassa olevasta luukusta tai takaovesta . Kerroimme seikkailumme puolin ja toisin jonka jälkeen Hannes ehdotti, että me voisimme kyllä Taiston kanssa käydä kokeilemassa Grummania ja katsella vähän maisemia sillä aikaa kun he olisivat ilonpidossa. Sehän sopi meille mainiosti. Konekin oli meille läpeensä tuttu, olimmehan kiertäneet sillä Suomen rannikon majakoita jo monena kesänä.



Käänsimme koneen ulappaa kohti ja rullasimme sen veteen, voimakkaat moottorit vetivät vaivatta konetta vaikka alla oli pehmeää hiekkaa. Taisto sai lentää tälläkertaa, hän tuntui olevan terävämmällä päällä. 
Veimme Grummanin nousuun ja päätimme kierrellä rannikolla ja kaupungin yllä, katsellen Festifaalia ilmasta käsin. Meillä oli vielä yksi ongelma. Kuinka taivaankirppu saadaan ilmaan sieltä rannalta.
Sitähän voidaan miettiä sitten kun sen aika on sanoi Taisto ja kaarsi Grummanin kohti keskustaa.




Ilves:
Nä men!
Sinulla ilmeisesti on kuvankäsittelyyn, sekä taito, että välineet. Lisäksi aimo annos mielikuvitusta.
Kyllä näillä ominaisuuksilla saa aikaan hauskuutta meille katsojille.

Ezku:
Mielenkiintoista luettavaa/katsottavaa.  Hyvä Jari! 

kapteeni.kapanen:
oikein komea setti vähän erikoinen kuin muut. Good Work

Navigation

Up one level