Tyhmiä kysymyksiä muusta kuin ilmailusta, tietokoneista tms.

<< < (197/448) > >>

arttula:
Quote

Veikkaat vai tiedät? Reagoivatko keskenään? Reaktioyhtälöt kiitos!

Ade 


Valistunut arvaus vain. Mitään reaktiota ei tarvitse tapahtua. Ilman (tässä tapauksessa pakokaasun) pienenpienet partikkelit (hiili, sulfidi, jopa typen oksidit) toimivat vesihöyryn tiivistymiskeskuksina, jolloin siitä tulee näkyvää. Siksi korkealla lentävän koneen takana ylipäätään näkyy tiivistymisjanat. Myös pilvet tarvitsevat jonkinlaisia kiinteitä partikkeleita, jotta ne muodostuisivat. Pohjimmiltaan kyse samasta ilmiöstä.

Arttu

ADEs80s:
Quote

Valistunut arvaus vain. Mitään reaktiota ei tarvitse tapahtua. Ilman (tässä tapauksessa pakokaasun) pienenpienet partikkelit (hiili, sulfidi, jopa typen oksidit) toimivat vesihöyryn tiivistymiskeskuksina, jolloin siitä tulee näkyvää. Siksi korkealla lentävän koneen takana ylipäätään näkyy tiivistymisjanat. Myös pilvet tarvitsevat jonkinlaisia kiinteitä partikkeleita, jotta ne muodostuisivat. Pohjimmiltaan kyse samasta ilmiöstä.

Arttu

Juu, se on totta, että ilmassa on muutakin kuin hiilen, typen ja vedyn palamistuotteita. Mutta lopputulos yhtä kaikki. Autokin tuottaa lisää vesihöyryä, joten auton lähellä hönkäys näyttää vahvemmalta.

On kait sillä lämpötilallakin ja ilmanpaineella joku vaikutus tähän asiaan...

Ade

arttula:
Joo, ehkäpä sitten niin... Tosin teoriasi ontuu siinä, että keuhkoihin joutunut vesi - tai palanut vety - kyllä käytetään hyväksi, ja imeytyy nopeasti verenkiertoon. Siksi hukkuneilta ei tarvitse kaataa vettä pois keuhkoista elvytettäessä. Uloshengitys sisältää aina suunnilleen vakiomäärän kosteutta riippumatta sisäänhengitetyn ilman kosteudesta.

Arttu

nikorasa:
Oho! Kaikenlaista sitä täältäkin oppii. Siis oon aina luullut että hukkuneilla on keuhkot täynnä vettä, mutta näin ei sitten olekaan?!

arttula:
Quote

Oho! Kaikenlaista sitä täältäkin oppii. Siis oon aina luullut että hukkuneilla on keuhkot täynnä vettä, mutta näin ei sitten olekaan?!


Osittain kyllä oppimasi pitää paikkansa. Paljon riippuu mihin hukkuu, ja miten. Jos hukkuu järveen tai murtoveteen (Itämeri), veden suolapitoisuus on alhaisempi, kuin ympäröivän verenkierron. Tällöin keuhkoihin joutunut vesi imeytyy osmoosin periaatteiden mukaan hyvin nopeasti verenkiertoon. Keuhkorakkuloiden yhteispinta-ala kun on n. 80 m2, joten litra-kaksi vettä ei kovin paksua kalvoa sinne tee. Erittäin suolaisessa meressä, kuten Atlanti, ilmiö saattaa olla päinvastainen, jolloin hengitysteihin joutunut vesi tulee imeä pois.

N. 10% hukkumisista on ns. kuivia hukkumisia, jolloin kurkunpää kouristuu kiinni veden hengitysyrityksen seurauksena, eikä keuhkoihin juuri vettä pääse.

Arttu

Navigation

Up one level

Next page

Previous page