FSnordic.net
Home Help Rules Login Register
Welcome, Guest. Please login or register.
20.11.18, 14:45

Login with username, password and session length
+  FSnordic.net Forums
|-+  Finnish Discussion / Muut aiheet
| |-+  Vapaa keskustelu (Moderators: Juha Kalli, Mikko Maliniemi, Janne Sinkkonen, Ilkka Portti, Mikko J Köykkä)
| | |-+  Finlandization
:  

« previous thread next thread »
Pages: [1] 2 Reply Print
Author Topic: Finlandization  (Read 3712 times)
Nicket
Former member
Finlandization
« on: 13.10.08, 00:49 »

Nyt tuli kyllä wikisurffatessa niin mielenkiintoinen termi eteen että pakko pistää tänne. Kuinka moni tietää/tiesi etukäteen mitä Finlandization tarkoittaa?
http://en.wikipedia.org/wiki/Finlandization

Itse olen kiinnostunut social science aiheista ja tämä termi jotenkin tuntui tärkeältä tietää. Varsinkin oheinen lainaus wikipediasta jotenkin hämmästytti.
Quote
Finlandization caused numerous human rights violations in Finland.
During the period of Finlandization freedom of speech was limited. Public libraries removed from circulation books, more than 1,700 titles, that were deemed anti-Soviet and bookstores were given catalogs of banned books.[1] The Finnish Board of Film Classification likewise banned movies that it considered to be anti-Soviet. Banned movies included The Manchurian Candidate, directed by John Frankenheimer in 1962, and Born American by Finnish director Renny Harlin in 1986.


Näin -91 syntyneelle tuo kuullostaa jo jotenkin uskomattomalta. Ja jotenkin tuntuu uskomattomalta että tälläista asiaa ei ole esim. koulun historian tunneilla käsitelty? En sitten tiedä kuinka "arka" asia Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet ovat olleet ihmisille kun en ole elänyt siihen aikaan.  Suomihan on ollut kuin "jotkut" maat nykyään! Jos internetti olisi ollut toiminnassa niin olisiko Suomessa käytetty sensuuria? Osaako joku kertoa.  Tongue
« Last Edit: 13.10.08, 00:54 by Niki Matilainen »
Jussi Rantala
Offline Offline

Posts: 4688
Date Registered: 04.07.01

Re: Finlandization
« Reply #1 on: 13.10.08, 01:37 »

Kuinka moni tietää/tiesi etukäteen mitä Finlandization tarkoittaa?

Suomettuminen on meille 1960 -luvulla syntyneille sattuneesta syystä varsin tuttu juttu. Ja kyllähän tuota aikoinaan muistaakseni ihan lukion historian ja yhteiskuntaopin tunneilla käsiteltiin. Eikä Rennyn "Jäätävän Poltteen" kieltäminenkään jäänyt ihan huomiotta silloisissa lehdistössäkään.
Antti Havukainen
Offline Offline

Posts: 1650
Date Registered: 04.04.04

Re: Finlandization
« Reply #2 on: 13.10.08, 02:13 »

Ja tästä aiheesta löytyy kyllä artikkeli ihan kotimaisellakin kielellä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomettuminen
Timo Koski
Offline Offline

Posts: 2583
Date Registered: 11.02.04

Re: Finlandization
« Reply #3 on: 13.10.08, 05:59 »

Nyt tuli kyllä wikisurffatessa niin mielenkiintoinen termi eteen että pakko pistää tänne. Kuinka moni tietää/tiesi etukäteen mitä Finlandization tarkoittaa?
Voi ,voi, tuohan on ihan pässinlihaa ja kakunpalaa, helppo nakki näin "vanhuksille" Grin. Silloin ei muuten ollut kännyköitä eikä pleikkareita, eikä todellakaan surfffailtu netissä Cool.
Esa Lehtismäki
Offline Offline

Posts: 10316
Date Registered: 26.09.03

Re: Finlandization
« Reply #4 on: 13.10.08, 06:53 »

Kyllähän suomettumisesta puhuttiin jo silloin kun asia oli ajankohtainen. Näin jälkikäteen touhu näyttää paljon pahemmalta kuin se silloin tuntui. Ei sitä käytännössä niin paljon huomannut. Tietenkin jokainen tajusi, että Kekkosen valitseminen presidentiksi poikkeuslailla on kummallista touhua, mutta Kekkonenhan oli keisarin asemassa. Virallinen mielipide oli, että Suomi tarvitsee Kekkosta. Monet ymmärsivät, että oikeasti Neuvostoliitto haluaa Kekkosen, mutta se oli oikeastaan sama asia. Neuvostoliittoa varottiin ärsyttämästä ja tehtiin pirun rahakasta idänkauppaa. Nykyajan nuoren polven on varmasti vaikea kuvitella, millaista Neuvostoliiton naapurina eläminen oli. Ei se meille tavallisille sukankuluttajille niin kummallista ollut, mutta valtion johtajat olivat melko lyhyessä talutusnuorassa.

Juha Lampi
Offline Offline

Posts: 4323
Date Registered: 10.10.07

Re: Finlandization
« Reply #5 on: 13.10.08, 07:45 »

Kansan parissa asia herätti useasti leppoisaa naureskelua. Ajateltiin, että mitäs sitä suotta hermostuttamaan muutenkin hytinästä kärsivää jättiläistä, kun todellista lujuutta edustaa huomaavainen ja rakentava käytös. Luin minäkin poikana koko Armas J. Pullan Ryhmystä ja Romppaisesta kertovan kirjasarjan, josta muuten viimeisimpiä osia löytyi kirjastostakin. En vain mennyt heiluttamaan niitä Tehtaankadulle Grin

Länsimaailman ei ajateltu oikein ymmärtävän koko asetelmaa - näinhän ajatellaan Suomessa usein nykyäänkin: naureskellaan, kun jenkit luulevat Nokian sijaitsevan Japanissa jne. 1972 menin kesällä kielikeikalle Oxfordiin. Paikalliset britit olivat kiinnostuneita kaukaisesta idän varjossa värjöttelevästä Suomesta. He halusivat kerta toisensa jälkeen kuulla, miten lausutaan "Urho Kaleva Kekkonen" (ja yhtä hauskaa oli joka kerta) sekä olivat huomattavan yllättyneitä, kun totesin ohimennen "Niin, toisen maailmansodan sotaa käyneistä valtioista vain kahta ei miehitetty sodan aikana; te olette siitä ekasta ja minä siitä tokasta!"

Koulumaailmassa ajan henki näkyi mm. sillä lailla, että kouluissa oli opettajien ja oppilaiden yhteistoimintaelin. Arvatkaas, miksi sitä sanottiin: tietenkin kouluneuvostoksi! Tietyille oppilaille kouluneuvostovaali oli suuri asia, sillä olihan se loistava mahdollisuus käydä taistelua "edistyksellisyyden ja taantumuksellisuuden" välillä - tai yleisdemokraattien ja porvarien välillä, kuten itsemääritetyt ryhmänimet kuuluivat.

Telkusta näin Ystävyys-, Yhteistyö- ja Avunantosopimuksen henkeen tehdyn elokuvan Votkaa, komisario Palmu. Katsoin sitä suu auki, niin läpinäkyvää camp-meininkiä se edusti. Tuntui, että ajan itähenkäys olisi tahallaan nostettu siinä toiseen potenssiin. Vuosi vuodelta sitäkin leffaa on ollut aina vain lystimpää katsoa  laugh

Samalla lailla hellyttivältä näyttävät tänä päivänä 30-luvun saksanmausteiset kulttuurituotteet, 80-luvun juppibroilereiden kananlento...
...ja miltähän mahtaakaan näyttää tämä euroaikamme 40 vuoden kuluttua? Wink
Pekka Holopainen
Offline Offline

Posts: 5384
Date Registered: 14.12.05

Re: Finlandization
« Reply #6 on: 13.10.08, 08:08 »

Olemme olleet niin kauan vieraan vallan kilttejä alamaisia, että emme vieläkään ole oikein tottuneet itsenäisyyteen. 1100-lvulta osa Ruotsia, 1808-1917 osa Venäjää. 1917-1939 kahtia jakautunut Ruotsiin katsova ja Neuvostoliitolle pyllistävä (tai päinvastoin katsantokannasta riippuen) kansa, jonka Stalin ja Hitler yhdistivät. 1939-1944 sota-aikana vaihdelleet pelko ja uho muuttuivat hävityn sodan jälkeen takaisin peloksi ja herran kunnioitukseksi.

"Uutta vanhaa" valtiasta (Neuvostoliitto) kunnioitettiin taas niin, että oltiin sille ja sen vaatimuksille uskollisempia kuin vaatimukset edes edellyttivät. Tämä näkyin mm. siinä, että mielettömän suuret sotakorvaukset maksettiin ajallaan ja pennilleen (Suomi tosin hyötyi tästä ehkä enemmän kuin "suuri ja mahtava", sillä sen avulla Suomesta alettiin luoda kehitynyttä teollisuusvaltiota).

Aivan samoin tehtiin vuosia myöhemmin EU-liitoksen kanssa. Siinäkin Suomi haluasi olla "paavillisempi kuin paavi itse". Sen seurauksista mm. meidän maataloutemme kärsii edelleen. Tämä pohjoinen maa (jossa korsikaan ei kasva puoleen vuodesta)   asetettiin pohjoisosia lukuun ottamatta samalle viivalle maatalouden suhteen kuin muu lämmin ja hedelmällinen Eurooppa, koska neuvottelijat eivät osaneet/halunneet vaatia kunnon liittymisehtoja. Suomettumista se on tämäkin.

Nyt meidän peukaloiset poliittiset johtajamme hakevat turvaa Naton siipien suojasta.

Mutta lopulta... parempi finlandization oli kuin sovietization.

Pekka

"Olen eri mieltä kanssasi, mutta taistelen loppuun asti oikeudestasi olla toista mieltä" - Voltaire
Antti Laukkanen
Offline Offline

Posts: 5228
Date Registered: 11.11.03

Re: Finlandization
« Reply #7 on: 13.10.08, 09:37 »

Näin -91 syntyneelle tuo kuullostaa jo jotenkin uskomattomalta. Ja jotenkin tuntuu uskomattomalta että tälläista asiaa ei ole esim. koulun historian tunneilla käsitelty? En sitten tiedä kuinka "arka" asia Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet ovat olleet ihmisille kun en ole elänyt siihen aikaan.  Suomihan on ollut kuin "jotkut" maat nykyään! Jos internetti olisi ollut toiminnassa niin olisiko Suomessa käytetty sensuuria? Osaako joku kertoa.  Tongue

Jonkinlaista jälkisuomettumista lienee tuokin, ettei tuosta rähmällään itään päin olemisesta puhuta vieläkään historiantunneilla. Ei siitä isommiten puhuttu aiemminkaan, vaan sain jopa aikanaan parilta opettajalta vähän paheksuvia kommentteja erehdyttyäni lausumaan, ettei Suomessa kenties kaikilla olekaan rajattoman ystävällinen katsantokanta suureen itäiseen naapuriimme. Eihän se touhu paljon tavalliselle sukankuluttajalle näkynyt, mutta hyviä ystävyyssuhteita muistettiin toki aina toivottaa ja lämpimissä väleissä esiintyä. 1939-45 -tapahtumista joko pitkälti vaiettiin tai sitten ainakin häpeillen otettiin syyt niskoille. Sen katsantokannan edustajia on tosin edelleenkin maa väärällään. Käytännön tasolta nyt oikeastaan on jäänyt mieleen vain, kun mökkimatkalla VT6 poikkeaa erityisen lähellä rajaa. Sen lisäksi, että naapurin vartiotorni näkyi Suomeen asti (näkyy toki edelleen), tien ohessa oli suuret valokuvauskieltokyltit. Me emme siis saaneet ottaa valokuvia itäisestä rajavyöhykkeestämme omassa maassamme! En muista tarkkaan, missä vaiheessa nämä kieltotaulut poistuivat, mutta eivät ainakaan kovin kauan ennen NL:n kaatumista, jos lainkaan.

Pekan kommenttiin sen verran, että minusta sekin on aika lailla YYA-hengen mukaista liturgiaa, että Suomi hyötyi suuresti sotakorvauksista. Toki maamme oli sangen maatalousvaltainen, mutta silti teollisuudellakin oli jo pitkä historia 40-luvulla. Mikäli se raha, mikä jouduttiin tunkemaan tarpeettomaan sotaan, jälleenrakentamiseen, evakkojen asuttamiseen, sotavammaisten ja -orpojen ym. omaisten elättämiseen sotakorvauksista puhumattakaan olisi voitu laittaa puhtaasti maan kehittämiseen ja tuotettujen tuotteiden oikeaan kauppaamiseen, taloudellinen tilanne olisi varmasti ollut aivan jotain muuta kuin mihin se sitten kehittyi. Epäilemättä Suomesta vietiin sitten korvausten jälkeen myös maksua vastaan tavaraa itään, joten kauppasuhteet olivat tietysti kunnossa myöhemmin. Vastapainoksihan saatiin rutka määrä laadukasta neuvostoliittolaista viisivuotissuunnitelmin tuotettua hyödykettä sekä valtaisa määrä velkaa, josta Venäjä kai loppujen lopuksi on viimein kohtuudella huolehtinut (lyhentävät sitä varmaan Suomen maksamalla lähialuetuella.

-A-

Fournier pilots of the world - unite!
Tatu Koiranen
Offline Offline

Posts: 6817
Date Registered: 10.04.07

Re: Finlandization
« Reply #8 on: 13.10.08, 13:34 »

Nyt tuli kyllä wikisurffatessa niin mielenkiintoinen termi eteen että pakko pistää tänne. Kuinka moni tietää/tiesi etukäteen mitä Finlandization tarkoittaa?

Suomettuminen pitäisi käsitellä kyllä jo peruskoulussa... sitä on taidettu nukkua tunneilla.

0503277581 - tatu at koiranen piste fi
Kiwipilot
Former member
Re: Finlandization
« Reply #9 on: 14.10.08, 04:54 »

Suomettuminen pitäisi käsitellä kyllä jo peruskoulussa... sitä on taidettu nukkua tunneilla.

Niinhän se pitäisi, mutta ainakaan omien yläaste- ja lukiovuosien (93-99) aikana aiheesta ei puhuttu sanaakaan.
« Last Edit: 14.10.08, 04:59 by Mikko Salminen »
Mikael Tynkkynen
Offline Offline

Posts: 1927
Date Registered: 30.07.06

Re: Finlandization
« Reply #10 on: 14.10.08, 08:35 »

Sittenpähän olen lahjakas opiskelija kun historia ja yhteiskuntaoppi olleet aina 9-10 ja hyvin pärjännyt lukion tokalle asti tietämättä tätä termiä  Shocked Peruskoulussa käsiteltiin kyllä sotavelat ja niiden suhde teollistumiseen, mutta mitään ei puhuttu sensuurista tai ihmisoikeusrikkomuksista.

 Siksihän minä tämän aiheen tänne laitoinkin kun ihmetytti niin kovasti. Mutta kiitokset threadiin vastanneille juuri tuollaisia vastauksia hain!  thmbup

Kyllä se käsitellään lukiossa ihan urakalla, ei oikeastaan voi välttyä sen oppimiselta.

Ambitious, but rubbish.
Crayfishguru
Former member
Re: Finlandization
« Reply #11 on: 14.10.08, 09:05 »

(Suomi tosin hyötyi tästä ehkä enemmän kuin "suuri ja mahtava", sillä sen avulla Suomesta alettiin luoda kehitynyttä teollisuusvaltiota).

Pieni anekdootti sotakorvauksista. Isoisäni omistamilla tehtailla valmistettiin sotakorvauksiksi vaneria, joka tuolloin oli "sisävaneria" eli albumiinikaseiinilla liimattua, eikä siten kestänyt kauan kosteutta hajoamatta. Niinpä rajalla oli tarkastus, jossa jokaisen levyn kosteus mitattiin ja liian kosteat palautettiin kelpaamattomina ja ne piti korvata kunnollisilla. Mittauksen päätyttyä rautatievaunut ajettiin jonkin matkaa Neuvostoliiton puolelle ja varastojen puutteessa levyt kipattiin kylmän viileesti hankeen. Mahtoi lumen alta keväällä löytyä hyvää vaneria.
 Roll Eyes Grin
Jufernaut
Former member
Re: Finlandization
« Reply #12 on: 14.10.08, 09:24 »

Käytännön tasolta nyt oikeastaan on jäänyt mieleen vain, kun mökkimatkalla VT6 poikkeaa erityisen lähellä rajaa. Sen lisäksi, että naapurin vartiotorni näkyi Suomeen asti (näkyy toki edelleen), tien ohessa oli suuret valokuvauskieltokyltit. Me emme siis saaneet ottaa valokuvia itäisestä rajavyöhykkeestämme omassa maassamme! En muista tarkkaan, missä vaiheessa nämä kieltotaulut poistuivat, mutta eivät ainakaan kovin kauan ennen NL:n kaatumista, jos lainkaan.


Itsekin siellä joskus aikoinaan pysähtynyt ja kylteistä huolimatta
oli tarkoitus ottaa valokuva mutta siellä oli Datsuni parkissa ja
siitä nousi rajavartija ja kielsi välittömästi kuvaamisen.  Wink
Juha Klemettinen
Offline Offline

Posts: 5426
Date Registered: 14.04.04

WWW
Re: Finlandization
« Reply #13 on: 14.10.08, 09:52 »

Käytännön tasolta nyt oikeastaan on jäänyt mieleen vain, kun mökkimatkalla VT6 poikkeaa erityisen lähellä rajaa. Sen lisäksi, että naapurin vartiotorni näkyi Suomeen asti (näkyy toki edelleen), tien ohessa oli suuret valokuvauskieltokyltit. Me emme siis saaneet ottaa valokuvia itäisestä rajavyöhykkeestämme omassa maassamme! En muista tarkkaan, missä vaiheessa nämä kieltotaulut poistuivat, mutta eivät ainakaan kovin kauan ennen NL:n kaatumista, jos lainkaan.

Ettei ne kieltomerkit olisi yhä olemassa? Kun ajaa siitä VT6:lta pohjoiseen ja kurvaa Parikkalan kohdalta Kannaksen ja Rasvaniemen kautta kulkevalle pikkutielle, pääsee ihastelemaan suurta ja mahtavaa vain muutaman kymmenen metrin päästä. Ja jos en ihan pahasta erehdy, ainakin siellä vielä on kuvauskiellot paikoillaan.

Itse rajavyohykettä on kavennetty monissa paikoissa monta kertaa. Omasta lompakostani löytyy sellainen paperi jolla saa ainakin ulkomaalaisissa illallispöydissä keskustelua aikaan, rajavyöhykelupa kun voi olla monelle vieras todistus  Roll Eyes
Juha


**Jos siinä on tähtimoottori sen täytyy lentää**
Pekka Holopainen
Offline Offline

Posts: 5384
Date Registered: 14.12.05

Re: Finlandization
« Reply #14 on: 14.10.08, 10:26 »

...
Pekan kommenttiin sen verran, että minusta sekin on aika lailla YYA-hengen mukaista liturgiaa, että Suomi hyötyi suuresti sotakorvauksista. Toki maamme oli sangen maatalousvaltainen, mutta silti teollisuudellakin oli jo pitkä historia 40-luvulla. Mikäli se raha, mikä jouduttiin tunkemaan tarpeettomaan sotaan, jälleenrakentamiseen, evakkojen asuttamiseen, sotavammaisten ja -orpojen ym. omaisten elättämiseen sotakorvauksista puhumattakaan olisi voitu laittaa puhtaasti maan kehittämiseen ja tuotettujen tuotteiden oikeaan kauppaamiseen, taloudellinen tilanne olisi varmasti ollut aivan jotain muuta kuin mihin se sitten kehittyi. Epäilemättä Suomesta vietiin sitten korvausten jälkeen myös maksua vastaan tavaraa itään, joten kauppasuhteet olivat tietysti kunnossa myöhemmin. Vastapainoksihan saatiin rutka määrä laadukasta neuvostoliittolaista viisivuotissuunnitelmin tuotettua hyödykettä sekä valtaisa määrä velkaa, josta Venäjä kai loppujen lopuksi on viimein kohtuudella huolehtinut (lyhentävät sitä varmaan Suomen maksamalla lähialuetuella.

Eihän se Suomi tietenkään suoraan hyötynyt sotakorvauksista, sillä kulujahan ne miljoonat olivat. Sotakorvausten edellyttämät tavaratoimitukset kuitenkin merkittävästi auttoivat suomalaista teollisuutta elpymään ja loivat myös pakon edessä aivan uutta teollisuutta. Eli ne eivät olleet pelkästään kuluerä.

Muistaakseni merkittävä osa Neuvostoliitosta tuotavasta kauppatavarasta oli raaka-aineita kuten öljyä ja puuta (halvan venäläisen puun tuonnin loppumistahan Suomen? metsäteollisuus nytkin itkee). Muita tuotteita tuotiin sen mukaan oliko kysyntää. Eivät venäläiset edes yrittäneet tarjota mm. tekstiilejään, koska tiesivät suomalaiset paljon laadukkaammiksi. Meidänkin perheessä oli 50-luvulta 70-luvulle 3 venäläistä autoa. Ei niitäkään hankittu sen laadun takia, vaan siksi, että niissä hinta oli edullinen ja niilläkin pääsi hyvin paikasta A paikkaan B. Bensaahan ne söivät melko paljon, mutta siihen aikaan se oli sivuseikka.

Mikään asia ei oikeastaan ole koskaan pelkästään hyvä tai huono. Neuvostoliiton kanssa käyty kauppa oli suomalaisille tuottajille niin edullista, että monille Neuvostoliiton romahdus ja "helpon kaupan" loppuminen oli varmaan sokki. Länteen päin myytäessä kun piti tehdä jo oikeaa työtä sen kaupan eteen. Neuvostoliittoon upposi mitä vaan ja miten paljon vaan eikä tarvinnut juuri mainostaa.

Pekka

"Olen eri mieltä kanssasi, mutta taistelen loppuun asti oikeudestasi olla toista mieltä" - Voltaire
Juha Lampi
Offline Offline

Posts: 4323
Date Registered: 10.10.07

Re: Finlandization
« Reply #15 on: 14.10.08, 10:45 »

Tulee myös mieleen "deutschierung" eri ilmenemismuotoineen: siellä myös voittajavaltoilla oli alustavasti tarkoitus tehdä Saksoista kesyjä agraarivaltioita viemällä pois vempeleet sotakorvauksina. Tämä tietysti pakotti rakentamaan uutta tekniikkaa, mikä sitten osavaikutti talousihmeen syntymiseen.

Henkisellä puolella saksalaisten niskaa painettiin niin kyyryyn, että vielä tänä päivänä saa lukea hyvin hämmentäviä kylttejä englantilaisten suorittamien massapommitusten muistomerkeillä: niissä kiirehditään muistuttamaan, että oikeastaan tuhot eivät olleetkaan liittoutuneiden syytä vaan Saksan silloisen johdon. Tämä asenneilmapiiri valitettavasti luo kasvualustaa äärilaidan uhoojille...
Antti Laukkanen
Offline Offline

Posts: 5228
Date Registered: 11.11.03

Re: Finlandization
« Reply #16 on: 14.10.08, 11:50 »

Ettei ne kieltomerkit olisi yhä olemassa? Kun ajaa siitä VT6:lta pohjoiseen ja kurvaa Parikkalan kohdalta Kannaksen ja Rasvaniemen kautta kulkevalle pikkutielle, pääsee ihastelemaan suurta ja mahtavaa vain muutaman kymmenen metrin päästä. Ja jos en ihan pahasta erehdy, ainakin siellä vielä on kuvauskiellot paikoillaan.

Rohkenen epäillä kyllä, jollei joku ole jäänyt vahingossa lojumaan. Toisen kautta kyltistöt on uudistettu viime vuosina kautta linjan, joten en oikein usko siihenkään. Noilla nurkilla on montakin paikka päästä kummeksumaan itänaapuria läheltä. Yksi on Kolmikannan rajanylityspaikalta Tyrjän suuntaan kulkeva pikkutie, joka mutkailee useaan otteeseen aivan rajan vierestä. Myöskään rajavyöhykettä käsittelevissä säännöksissä ei näyttäisi kuvauskiellosta enää mainintaa olevan. Homma livahtaa sen verran offtopiciksi, että liitän pari kuvaa tähän jatkeeksi.


Tämä setti on Rautjärven puolelta Laikosta, missä on aika oivia paikkoja myöskin rajamatkailuun. Traditionaalinen, joskin uudistettu kyltti.
[ attachment removed / expired ]


Tämä kertoo pitkälti, mistä hommassa on kyse. Teksti menee aika pieneksi, muttei siinäkään kuvauskiellosta mitään mainita.
[ attachment removed / expired ]

Aika lähelle sitä mahtavaa pääsee ilman rajavyöhykelupaakin...
[ attachment removed / expired ]

Tämä on sitten Parikkalan Tyrjänjärven poikki kulkeva rajalinja, joka halkaisee mm. mummoni äidin kotitilan. Kuvaussuunta lähestyy koillista. Vastaavan järven poikki kulkevan rajalinjan voi havaita aiemmin mainitulta VT6:lta Parikkalan Koitsanlahden ja Joukion välisestä salmesta itään avautuvan Simpelejärven lahden muodossa. Siellä rajalinja tekee mitä eriskummallisimman suorakulmaa hipovan mutkan.
[ attachment removed / expired ]

Päästiinpäs taas kauas suomettumisesta Cheesy

-A-
« Last Edit: 14.10.08, 12:02 by Antti Laukkanen »

Fournier pilots of the world - unite!
Antti Laukkanen
Offline Offline

Posts: 5228
Date Registered: 11.11.03

Re: Finlandization
« Reply #17 on: 14.10.08, 11:57 »

Eihän se Suomi tietenkään suoraan hyötynyt sotakorvauksista, sillä kulujahan ne miljoonat olivat. Sotakorvausten edellyttämät tavaratoimitukset kuitenkin merkittävästi auttoivat suomalaista teollisuutta elpymään ja loivat myös pakon edessä aivan uutta teollisuutta. Eli ne eivät olleet pelkästään kuluerä.

Muistaakseni merkittävä osa Neuvostoliitosta tuotavasta kauppatavarasta oli raaka-aineita kuten öljyä ja puuta (halvan venäläisen puun tuonnin loppumistahan Suomen? metsäteollisuus nytkin itkee). Muita tuotteita tuotiin sen mukaan oliko kysyntää. Eivät venäläiset edes yrittäneet tarjota mm. tekstiilejään, koska tiesivät suomalaiset paljon laadukkaammiksi. Meidänkin perheessä oli 50-luvulta 70-luvulle 3 venäläistä autoa. Ei niitäkään hankittu sen laadun takia, vaan siksi, että niissä hinta oli edullinen ja niilläkin pääsi hyvin paikasta A paikkaan B. Bensaahan ne söivät melko paljon, mutta siihen aikaan se oli sivuseikka.

Mikään asia ei oikeastaan ole koskaan pelkästään hyvä tai huono. Neuvostoliiton kanssa käyty kauppa oli suomalaisille tuottajille niin edullista, että monille Neuvostoliiton romahdus ja "helpon kaupan" loppuminen oli varmaan sokki. Länteen päin myytäessä kun piti tehdä jo oikeaa työtä sen kaupan eteen. Neuvostoliittoon upposi mitä vaan ja miten paljon vaan eikä tarvinnut juuri mainostaa.

Pekka


Tottahan tuossa haastelet. Kritiikkini irtosi lähinnä siksi, että eritoten maamme vasemmalle kallistunut kansanosa on muistanut ja jaksanut kehua sotakorvausten siunauksellisuutta maallemme ikään kuin olisi jotenkin loistava asia ensin tapella, sitten antaa maan vilja-aitta teollisuuslaitoksineen sekä yhteys jäämerelle (ja sen öljyvaroihin) jäätymättöminen satamineen pois ja ryhtyä sitten syytämään ilmaiseksi rahaa ja teollisuustuotteita naapurille. Loppupelissä helppo kaupankäynti ja vastakaupat eivät olleet ehkä todellakaan huono asia. Siinäkin voidaan toki miettiä, saatiinko Suomeen halpaa venäläistä puuta vai maksettiinko omasta, rosmotusta omaisuudesta vielä rosmolle korvaustakin...

-A-

Fournier pilots of the world - unite!
Esa Lehtismäki
Offline Offline

Posts: 10316
Date Registered: 26.09.03

Re: Finlandization
« Reply #18 on: 14.10.08, 12:32 »

Traditionaalinen, joskin uudistettu kyltti.

Tuohan muuten aivan selvästi näyttää keskaria Grin

bemari
Former member
Re: Finlandization
« Reply #19 on: 14.10.08, 12:36 »

Kyllä se käsitellään lukiossa ihan urakalla, ei oikeastaan voi välttyä sen oppimiselta.
Meillä käsiteltiin yläasteella.
Pages: [1] 2 Reply Print 
« previous thread next thread »
Jump to:  

1