Sivistynyttä keskustelua maahanmuuttopolitiikasta

<< < (149/171) > >>

Andaman:
Quote

Kysymys on tietenkin se, miksi meksikolaiset, ja muutkin eteläamerikkalaiset, eivät ilmoittaudu rajalla turvapaikanhakijoiksi? Taikasana 'asyl' ei ilmeisesti kuitenkaan siellä toimi, kuten Euroopassa, jossa sillä saa jopa vuosia kestävän oleskelun ja ylläpidon, vaikkei mitään perustetta turvapaikkaan olisikaan, vaan tulijat ovatkin nyt 'laitonta maahanmuuttoa'. Jos systeemi olisi sama, satavarmasti silläkin rajalla olisi turvapaikkaturistien loputon virta.


Meksiko ei ole Lähi-itä. Meksikolainen joka haluaa Yhdysvaltoihin töihin on tietoinen etteivät edellytykset pakolaiseksi täyty, sen enempää kuin vaikka venäläisellä joka pyrkii länteen samasta syystä. Eurooppaan uuden elämän perässä pyrkivä irakilainen taas tietää, että osa on saanut pakolaisstatuksen ja päättää kokeilla onneaan.

Jos Meksikossa olisi sisällissota tai muuta vakavaa epävakautta, niin USA olisi todennäköisesti samassa tilanteessa kuin Eurooppa: Iso joukko hakisi turvapaikkaa "kansainvälisen suojelun tarpeeseen" vedoten, rajaosavaltioissa olisi pakolaisleirejä ja amerikkalaisten työnä olisi etsiä joukosta ne jotka todella tarvitsevat pakolaisstatuksen.






Outsider:
Suosittelen, erityisesti Toveri Holopaiselle, prof. Matti Virenin blogikirjoituksen Maahanmuutto maksaa. Paljon. lukemista. Kirjoitus on pitkä, eikä niin helppolukuinen, mutta ehkä se auttaa avaamaan silmät näkemään, miksi juuri EK, Kokoomus, Kepu, RKP, jne. haluavat kritiikittömästi suosia Suomeen tapahtuvaa massamaahanmuuttoa.

Quote

Siten inhorealistinen skenaario on, että (tuottavuudella painiotettu) efektiivinen työllisyysosuus koko maahanmuuttajaväestöstä jää vain viiteen prosenttiin. Jos näin kävisi, BKT henkeä kohden laskettuna supistuisi yli 20 prosenttia vuoteen 2050 mennessä olettaen, että maahanmuuttajamäärät olisivat jatkuvasti 50 000 henkilöä vuodessa ja maahanmuuttajien koostumus olisi samanlainen kuin loppusyksystä 2015. Toisin sanoen pakolaiskriisi jatkuisi vähintään samalla tasolla kuin 2015. Henkeä kohden laskettu BKT supistuisi tässä kriisiskenaariossa 37 000:sta alle 30 000:een euroon. Kaikkien tulot eivät tietenkään supistuisi; pääomapiirien tulot todennäköisesti kasvaisivat, ja matalan tuottavuuden työntekijöiden ansiot supistuisivat keskivertoa enemmän. Viitteitä tästä saa syksyisestä EU:n Komission raportista.

Näin tapahtuisi tietenkin vain, jos pääoma määrä ei lainkaan kasvaisi taloudessa ja työllisasteissa ja tuottavuudessa ei tapahtuisi mitään positiivisia käänteitä. Tiedän hyvin, että puolivirallinen mantra sanoo, lopputulos on paljon positiivisempi, koska työvoiman kasvu synnyttää uusia työpaikkoja ja uutta pääomaa. Mekanismi kulkee sitä kautta, että palkat laskevat, työllisyys kasvaa ja pääoman tuottoaste kasvaa sen seurauksena. Mutta mitenkähän tämän mekanismin kanssa on! Se tuskin sopii Hakaniemelle, vaikka se näyttää olevan kovin mieluinen vasemmistopuolueille.

Jos ylläoleva lainaus vaikuttaa jotenkin irralliselta, voin vain suositella koko kirjoitukseen tutustumista.

Hente1:
Jos lukemaan ryhdytte niin suosittelen.
Finnairin lentokapteeni / kauppatieteiden tohtori / Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin osaston perustaja ja pitkäaikainen vetäjä.
Heikki Urmas

Uhrina työtön.
Raadolliset toverit ja vallan väärinkäyytäjät.
Voi maatamme.

Siinä kolme kirjaa jotka ovat edelleen ajankohtaisia-

Heikki

AYFF:
Kaikenlaisia teorioita voi esittää miten joku kannattaa ja mitäkin versiota maahanmuutosta mutta miksi Taunon mainitsemat instanssit kannattaisivat massamuuttoa vain sen takia että saadan halpaa työvoimaa vielä halvemmalla matalan tuottavuuden hommiin?
Suomesta ei ehkä koskaan tule maata missä palkattaisiin edes pikkupalkkaisia vaan seisomaan seinän viereen kuten on esim. Thaimaassa ja Intiassa koska siellä työvoima on halpaa. Meillä sossukulut ja muut höysteet pitävät huolen että kukaan ei palkkaa edes halpaa joutenolijaa koska se ei jää koskaan halvaksi.

Toinen juttu on se, että matalan tuottavuuden duuneista kun ei makseta tarpeeksi, loput kalliiseen elämiseen Suomessa tarvittavan rahan ja nettopalkan välistä haetaan fattasta. Ja se kuviohan menee niin että saadaan maksaa aina vaan lisää "tulonsiirtoja" ja nehän kaivetaan kenenkäs muun pussista kun veronmaksajien ja vielä sellaisten veronmaksajien joilla on maksukykyä, pikkupalkoista kun mene edes valtion osuutta veroista eli pikkupalkkaisten osallistuminen on hyvin minimaalista verokertymään.
Eli kymmenien tuhansien halpatuontisiirtolaisten kulut kieliopintojen, koulutuksien, asumisen, perheille maksettujhen tukien ym. muodossa ei ole kun kustannus kaikille työssäkäyville ja äänestäjille.

Outsider:
Quote

Kaikenlaisia teorioita voi esittää miten joku kannattaa ja mitäkin versiota maahanmuutosta mutta miksi Taunon mainitsemat instanssit kannattaisivat massamuuttoa vain sen takia että saadan halpaa työvoimaa vielä halvemmalla matalan tuottavuuden hommiin?


Niin, miksi massamaahanmuuttoa sitten halutaan? Hinku on kuitenkin suuri, kuten saman kirjoituksen aloituskappaleesta voi lukea:

Quote

Olen moneen kertaan lukenut entisen kansliapäällikön Erkki Virtasen haastattelua, jossa hän valittelee, että maahanmuutto maksaa puolitoista miljardia euroa 50 000 maahanmuuttajaa kohden vuodessa. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin sanoo, että kannattaa maksaa, koska Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, eikä edes 50 000 ihmisen muuttovauhti riitä.

Tuota samaahan on esim. Vartiaisen puheet ja kirjoitukset täynnä. Siis miksi? Eihän ole mitään järkeä tuoda joka vuosi 50000 uutta huonosti koulutettua työtöntä maahan, jossa jo ennestään on puoli miljoonaa työtöntä!

No jos nyt joku alkaa puhumaan 'huoltosuhteesta', siihen löytyy erittäin hyvä vastaus prof. Virenin toisesta kirjoituksesta Kysymys on rahasta:

Quote

Tässä(kin) argumentissa on ongelmia. Siirtolaisten työllisyysasteet ovat olleet kovin alhaisia, ja erityisen alhaisia ne ovat olleet niiden lähtömaiden osalta, joista Suomeen tällä hetkellä tulee eniten väestöä. Alimmillaan luvut ovat olleet vain 10 ja 20 prosentin välillä, kun kantaväestön osalta päästään 70 prosenttiin. Toki työllisyysasteet kasvavat ajan mittaan kaikilla maahanmuuttajilla, mutta ei tunnu uskottavalta, että päästäisiin kantaväestön lukuihin.

Mutta itse asiassa työllisyysasteisiin liittyy toinen, vähintään yhtä suuri ongelma. Työllisyysasteissa olennaista ei nimittäin ole nuppiluku vaan tulot. Huoltosuhdetta hoidetaan nimittäin (vero) tuloilla, ei henkilömäärillä. Ja juuri se aiheuttaa ongelmia. Maahanmuuttajien tulot ovat selvästi alhaisempia kuin kantaväestöllä: Siinä missä kantaväestön keskimääräiset kuukausiansiot ovat hieman runsaat 3300 euroa, ainakin uudet maahanmuuttajat saattavat jäädä vain puoleen tästä. Tarkkaa lukua emme tiedä, mutta maahanmuuttajien ammattijakaumasta voimme jo päätellä yhtä ja toista. Jos maahanmuuttajien tulot ovat vain puolet kantaväestön tuloista, pitäisi heidän työllisyysasteessa nousta yli 140 prosenttiin, jotta huoltosuhde paranisi. Pyrkimys saada maahanmuuttajat jotenkin työllistettyä matalapalkka-aloille (esimerkiksi erilaisin subventioin) ei ratkaise itse ongelmaa: huoltosuhteen epäedullista kehitystä. Näin siksi, että (toistetaan nyt vielä kerran) huoltosuhdeongelma on rahaongelma eikä lukumääräongelma.

Navigation

Up one level

Next page

Previous page