Simulaattorien ohjaimet, force feedback ja ohjainvoimat

<< < (4/27) > >>

tigert:
Näitähän voi tehdä monella tavalla, ja aika monta ideaa on pohdittu porukalla ja varmaan itse kunkin omissa päissä. Siitähän se kanssa riippuu mitä työkaluja ja kokemusta on eri materiaalien ja tekniikoiden kanssa jotta ideat voi toteuttaakin.

Ajatustasolla ja vähän protoiltunakin toistaiseksi vakuuttavin on ollut vipuvarren päässä roikkuva paino (heiluri) jota ohjain poikkeuttaa ja joka vaimennetaan esim. jollain öljyaltaalla missä se on. Ei ollut mitään keskipykälää ja bonuksena pieni veto antaa pienen vastuksen, iso kovemman. Juurikin tuo pehmeys ja herkkyys mitä Tero peräänkuulutti oli uskomaton varsinkin laskussa. Käytännössä vaan koko ohjaus tuolla idealla olisi ollut hankala toteuttaa TWN:iin kun simu on aika pieni ja ahdasta on muutenkin siellä keulalla. Jos nyt tekisi simun puhtaalta pöydältä, harkitsisin tuota erittäin vakavasti.

Tässä kuva protomekanismista joka toimi törkeän hyvin:




Ymmärrettävästi vaimennus oli ongelma, koska lennolla ei kauheasti voinut irrottaa otetta ratista Kiinni pitäessähän käsi vaimensi heilurin ja se toimi ihan loistavasti.

Ehkä se onnistuisi noiden ohjainvaijerien kanssa CKU:ssa helpommin esim. simun taakse? Takaseinään mahtuisi iso heiluri ja litteä öljyallas jossa heiluri voisi liikkua sivuttain, muutama rissapyörä sinne reitittämään vaijerit..? Trimmihän on helppo tehdä laittamalla heilurin yläsarana kiinni kelkkaan jota liikutellaan liikkeen suunnassa eestaas.

Minä tekisin tuohon korkeusperäsintrimmin mukaan säätyvän keskityksen heilurilla ja siivekkeet jousilla (tai toisella pienemmällä heilurilla samaan altaaseen viereen) ja veikkaan että se olisi varsin hyvä systeemi.

Tietenkin jos jollain sähkömoottorilla hoitaa keskityksen ja trimmit + voimat saa tehtyä koodilla, pysyy mekaniikka yksinkertaisempana ja se voisi hyvin toimiakin - ja koodiahan voi hioa sen jälkeen loputtomiin ja mallintaa vaikka mitä...  tosin jos se ei ole riittävän nopea vasteeltaan, ohjaustuntuma saattaa olla uskomattoman sekava jos moottorin liike on esim. nykivää.. paha sanoa ennen kuin kokeilee.

//Tuomas

PS: Niille jotka eivät tunne historiaa: Tuo MIK:in OH-TWN siis on ollut mun oma protosimuni kotona joka on elänyt aika monenlaista konfiguraatiota lävitse ennen Beech Baron 58 -aikaansa. Siinä on ollut mm. tolppa-yoke jonkan kanssa juurikin testasin tuota heiluriviritystä. Tuntuma oli ihan törkeän hyvä, mutta tietty jos ratista päästi irti, se heilui itsekseen (sai aika mielenkiintoisia lentoratoja aikaan muuten... )

Tein sitten siihen sauvan jossa toimii myös korkeusperäsintrimmin säätö (tosin twn:ssä tarvitaan rajakytkimet sinne trimmimoottorille että sen voi antaa yleisempään käyttöön ilman että se jumittaa aina reunaan )


Edit: pari virityskuvaa arkistosta 

vipu:
Quote

Tässä on yksi DIY FB ohje johon pelkät osat tosin maksavat £600 . Mekaniikka näyttää vakuuttavalta...
http://buggies.builtforfun.co.uk/Sim/FFB-yoke-1.php


Jep, tuota kun plania kun katsoo, taitaa kalleimmat osat olla nuo kortit (300eur). Vaikuttaa ihan kohtuullisen selkeältä jutulta. Moottoreita saa 100eur/ Pala

Pitääpä alkaa tutkimaan tarkemmin. Vois vaikka tehdä talven iloksi.

smä:
Quote

Mitä jos ohjainten liikkeitä vastustettaisiin "ilmapalloilla" tai muulla vastaavalla?


Jatkokehittelyä:

Painesäiliöön (kottikärryn tai polkupyörän rengas) kiinni kaksi sylinteriä, joissa liikuteltava mäntä (polkupyörän pumppuja). Venttiileistä neulat pois, jotta ilma kulkee säiliön ja sylintereiden välillä molempiin suuntiin. Polkimista vivusto ja/tai vaijerit siten, että kumman tahansa polkimen painaminen puristaa toista mäntää kohti säiliötä.  Toista mäntää taas liikutettaisiin tarpeeksi voimakkaalla sähkömoottorilla ilmanopeuden mukaan. Tällä tavalla vastapainetta voisi säätää nopeastikin, ja vastavoimat tulisivat ilmanpaineesta, kuten oikeastikin. Palautusjousia tms ei kai pitäisi tarvita, ja heiluriefektiä ei pitäisi päästä syntymään.

Säiliöön pitäisi laittaa myös normaali venttiili, josta keskimääräistä jäykkyyttä voisi säätää pumppaamalla lisää tai vähentämällä säiliön painetta.

Säiliöitä pitäisi simussa olla ainakin kolme. Korkeus- ja sivuvakaajille ja siivekkeille omansa, jotta polkimen painaminen ei jäykistäisi ohjaussauvaa ja päinvastoin. Kaikkien säiliöiden painetta voisi säätää kuitenkin yhdellä moottorilla ilmanopeuden mukaan ja ehkä vain yhden mäntäpumpun kautta, jos pumppu on tarpeeksi tilava. Ohjainten puolelle tulevat sylinterit voisivat ehkä olla pienempiä?

Insinööriopiskelija varmaan laskisi nopeasti sopivat vivut ja paineet, jotta ohjainvoimat muuttuisivat ilmanopeuden mukaan samalla tavalla kuin mallinnettavassa lentokoneessa.

Kustannukset eivät varmaan ihan hirveitä tässä olisi, tilaa tälläinen varmaan kuitenkin veisi varmasti keskimääräistä enemmän.

Transisto:
Force boxi-pitäisi CKU:ssa olla riittävän kompaktissa koossa, vrt. kenkälaatikko. Toinen tärkeä juttu oikean koneen ohjainten ja mekaniikkojen kanssa olisi se, että mitään nykyisiä
jousia tms. ei tarvisi irrottaa vaan boxi tulisi nykyisen ohjainakselin jatkoksi, piiloon konepellin alle ja tarvittaessa forcen voisi sen suurempia ongelmia kytkeä myös pois päältä.

Jotenkin näin:
[ Attachment not found - or removed ]

Kaskelin:
Siinä vaiheessa kun keinokuorman tekee ilmannopeuden mukaan säätyväksi niin sähkömoottorilla toteutettu kesktitysvoima on suoraviivaisin ratkaisu. Sen etuina ovat mekaaninen yksinkertaisuus ja pieni tilan tarve. CKU simussa on valmiina laadukas ohjainmekaaniikka, joten sitä ei tarvitse kopioda alkuperäisestä ohjeesta. Pitää vain pähkäillä miten moottorit saadaan yksinkertaisimmin liitettyä nykyiseen rautaan.

Onko CKU:n polkimissa jäljellä niin paljon alkuperäistä mekaniikaa että myös niihin saisi lisättyä forcen? Moottorikoneessa jalan käyttö ei ole niin tarkkaa kuin purtsikassa, mutta silti uskoisin kuulan potkimisen helpottuvan forcen myötä.

Navigation

Up one level

Next page

Previous page