Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

<< < (2/1055) > >>

Ilkka:
Löytyy siis ainakin se yksi kuuluisa tapaus, jossa 767 tuli pinnoilta alas liitelemällä, kun moottorit sammuivat. Liitosuhteeksi laskettiin jälkeenpäin noin 12:1.

Tällä perusteella, jos liuku alkaa 12 Km korkeudesta, parhaassa tapauksessa voidaan päästä 12 x 12 Km päähän eli 144 Km, ennenkuin korkeus loppuu kesken.
----------
Ovilukkoja (virtalukkojen lisäksi) löytyy jo pikkuCessnoista, vaikkakaan ne eivät ole useinkaan käytössä kestäneet kovinkaan pitkään.

2-moottorimäntäkoneista löytyy ovilukot, mutta kun ovesta pääsee sisään, niin (vakiovarustetusta) koneesta ei enää virtalukkoa löydy, vaan moottorit saa käyntiin kuka tahansa varas.

Bisnesjettien lukkoihin en ole perehtynyt, mutta muutamia bisnesjettejä on kylläkin varastettu, kun ovet ovat olleet auki.

sohvimus:
Quote

Muistamani mukaan Air Canadan 767-200 suoritti aikanaan melko pitkän liidon tyhjillä tankeilla.
Siitäpä on kirjoitettu kirjakin, yritä hakea hakusanalla Gimli Glider.
Wikipediasta tosiaan löytyy noilla hakusanoilla artikkeli.

flaitsimulaatori:
Quote

On se varmaan jollekin helppo laskea  Lyhyt matikka ja 10 vuotta sitten kirjoitettu Magna ei oo paras yhdistelmä moisiin laskuihin.. Itsekin muistan lukeneeni jostain noin 100km:stä.


Etenkin 16-vuotiaalle lukiolaiselle.

hannu87:
Quote

Löytyy siis ainakin se yksi kuuluisa tapaus, jossa 767 tuli pinnoilta alas liitelemällä, kun moottorit sammuivat. Liitosuhteeksi laskettiin jälkeenpäin noin 12:1.



Tässä kannattaa muistaa että lentokoneella on myös liike-energiaa potentiaalienergian lisäksi, eli jos koneella on lentopinnalla vauhtia vaikka 900km/h ja se hidastaa vaikka kolmeensataan kilometriin tunnissa, niin liike-energian erotus vastaa melkein puolentoista kilometrin potentiaalienergiaa.

Hannu

andy1:
Sehän on kuitenkin tommosen keskivertomatkustajakoneen liitosuhde luokkaa 1:15-1:17, parhaimmillaan jopa 1:20 luokkaa, eli eivät ole välttämättä laisinkaan kehnoja laitteita liitämään. Sata kilometriä on todennäköisesti aika raa'asti alakanttiin. Toinen juttu lienee, missä määrin tuommoisessa tilanteessa kyettäisiin vetämään nopeutta korkeudeksi, jolloin reserviä olisi vieläkin enemmän. Esimerkinomainen FL360 ei tosin kuulosta sellaiselta korkeudelta, jossa ilman tehoja enää kauheammin noustaan ja toisen kautta kymmenen kilometrin matkalla ilmakehän ominaisuudet muuttunevat sikäli runsaasti, ettei yksiselitteistä vastausta liene helppo antaa.

Melkosta jossittelua ja ehkäilyä näemmä

-A-

Navigation

Up one level

Next page

Previous page